Help
Options
Didn't know it?
click below
click below
Knew it?
click below
click below
Don't Know
Remaining cards (0)
Know
retry
shuffle
restart
0:00
Embed Code - If you would like this activity on your web page, copy the script below and paste it into your web page.
Normal Size Small Size show me how
Normal Size Small Size show me how
BI04
käsitteitä
| Question | Answer |
|---|---|
| sytologia | soluja ja niiden toimintaa tutkiva tieteenala |
| yksisoluisia eliöitä | bakteerit, arkeonit, sieniin kuuluvat hiivat sekä e. yksisoluiset levät |
| elektronimikroskooppi | mikroskooppi, jossa käytetään näkyvän valon sijasta elektronisuihkua. Saavutetaan huomattava erotuskyky |
| hiilihydraatit | Hiilestä, hapesta ja vedystä rakentuvia orgaanisia molekyylejä. Monosakkaridit, disakkaridit ja polysakkaridit |
| lipidit | rasva-aineita, jotka liukenevat hyvin org. liuottimiin, mutta ei veteen. Solujen lipidejä ovat mm. steroidit, triglyseridit, fosfolipidit. |
| nukleiinihappo | tuman ja solun infoa sis. orgaaninen mole, joita ovat DNA ja RNA. Ne ovat muodostuneet nukleotideista. |
| DNA oikea nimi | deoksiribonukleiinihappo |
| RNA oikea nimi | ribonukleiinihappo |
| proteiini | solujen elintoiminnoille välttämätön typpeä sisältävä molekyyli, joka on rakentunut aminohapoista |
| in vivo tutkimus | solututkimuksen teko esim. elävässä kudoksessa tai organismissa |
| in vitro | solututkimus irrallaan eliön toimivasta osasta esim. koeputkessa |
| in silico | solututkimus tietokoneella |
| tumallinen solu | solu, jossa on tumakotelon rajaama tuma. Esim. kasvien, eläinten ja sienten solut. |
| tumaton solu | solu, jossa ei ole tumakoteloa tai kalvollisia soluelimiä, kuten mitokondrioita ja viherhiukkasia. Esim. arkeonien ja bakteerien solut |
| valomikroskooppi | mikroskooppi, jossa näkyvän valon aallonpituudella oleva valo ohjataan tarkasteltavan näytteen läpi linssien avulla |
| adenosiinifosfaatit | runsasenergisiä yhdisteitä, joita käytetään solussa energian siirtoon ja lyhytaik. varastointiin. Adenosiinista (adeniiniemäs+riboosisokeri) muodostuneita yhdisteitä on mm. ATP, ADP, AMP |
| fotosynteesi | monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu org. yhdisteiden sidosenergiaksi. LA vesi&hiilidi. LT glukoosi&happi |
| hiilihydraattisynteesi | fotosynteesissä valoreaktioiden jälkeen tapahtuvat reaktiot, joissa hiilidoksidista ja vedestä muodostuu glukoosia |
| Lehtivihreä/klorofylli | rengasmainen molekyyli, jonka runkona pyrrolirengas ja keskusatomina magnesium |
| levät | yhteyttämiskykyisiä eliöitä, jotka kuuluvat vihreisiin kasveihin. |
| omavarainen/autotrofic | eliö, joka pystyy (kemo/fotosynt) sitomaan itseensä tarvitsemansa energian ja tuottamaan tarvitsemansa org. yhdisteet |
| valoreaktiot | fotos. valoa vaativat reaktiot, jotka tapahtuvat ekana. Valoenergiaa sitoutuu ATP, vesi hajoaa vetyioneiksi ja hapeksi |
| viherhiukkanen/kloroplasti | Soluelin kasvisoluissa ja levissä. SIsällä yhteyttämiskalvostoa, jossa valoreaktiot tapahtuu, sekä välitila jossa hh.synteesi tapahtuu |
| aerobinen | happea tarvitseva reaktio, solu tai eliö. Aerobisessa soluhengityksessä energiaa vapautuu soluiss hapen läsnäollessa. |
| anaerobinen | reaktio, solu tai eliö, joka ei käytä happea energian vapauttamiseen. |
| ATP-syntaasi | Entsyymi, jonka avulla mitokondrion sisemmällä kalvolla ADP:stä ja ep org fosfaatista valmistuu ATP |
| elektroninsiirtoketju | Hapetus-pelkistysreaktioiden sarja, jossa vapautuvaa energiaa käytetään vetyionien pumppaamiseen mitok. sis ja ulk kalv. väliin |
| glykolyysi | Soluh. eka vaihe. Glukoosimole hajoaa kahdeksi pyruvaattimoleksi. Syntyy vetyä ja energiaa sitoutuu ATP. |
| Sitruunahappokierto | Soluhengitykseen kuuluva reaktiosarja, joka tapahtuu mitokondrioissa tai bakteereilla soluliman kalvostoissa. |
| Soluhengitys | Reaktiosarja, jossa ravintoaineiden kemiallisissa sidoksissa oleva energia vapautuu hapen läsnäollessa ja sitoutuu ATP ja sit soluille |
| Alkoholikäyminen | reaktio, jossa glukoosista syntyy etanolia, vettä ja hiilidioksidia sekä vapautuu vähän energiaa |
| maitohappokäyminen | anaerobinen reaktio, jossa glukoosista syntyy maitohappoa sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa |
| Plasmolyysi | Solukalvon irtoaminen soluseinästä |
| fosfolipidit | solujen lipidejä, jotka koostuvat glyserolista, rasvahapoista ja fosfaatista. Muodostavat solukalvon kaksikerroksisen rungon. |
| Passiivinen kulkeutuminen | Aineiden siirtyminen solukalvon läpi suuremmasta pitoisuudesta pienemmälle puolelle ilman energiaa |
| avustettu diffuusio | Aineiden passiivista kulkeutumista sk läpi kantajaproteiinien avulla tai ionikanavien läpi -> siirtyminen nopeutuu |
| osmoosi | Liuottimen eli solussa veden siirtymistä diffuusiossa puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta pitois. väkevämpään |
| Eksosytoosi | aineiden/molekyylien kuljetus pienissä kalvorakkuloissa ulos solusta |
| Endosytoosi | Aineiden/molejen akt.kuljetus solun sisään niin et solukalvo ympäröi aineen ja kalvorakkulan avulla aine pääsee sk läpi |
| fagosytoosi | Solusyönti. Solukalvo ottaa sisälleen suuren molekyylin, ravintohiukkasen. Alkueläinten ravinnonottotapa |
| ionipumppu | proteiineista koostuva ATP kuluttava rakenne, mahdollistaa sähk. varautuineiden ionien kuljetuksen sk läpi |
| kanavaproteiini | Solukalvossa oleva proteiini, jonka läpi aineita pääsee solukalvon läpi |
| Kantajaproteiini | Solukalvossa oleva proteiini, joka siirtää aineita solukalvon läpi |
| Kuljettajaproteiini | Solukalvon proteiineja, jotka kuljettaa suuria moleja solukalvon läpi soluun |
| Proteomiikka | solun tai eliön sisältämien proteiinien ja niiden muodostaman kokonaisuuden tutkimista |
| Aminohapot | proteiinin rakenneosia, joita on lähes kaikissa eliöissä 20 erilaista |
| anabolinen reaktio | soluissa tapahtuva reaktio, jossa rakentuu uusia aineita |
| katabolinen reaktio | soluissa tapahtuva reaktio, jossa aineet hajoavat |
| denaturoituminen | org.aineen rakenteen tai muiden ominaisuuksien muuttuminen. E protskujen rakenne muuttuu lt/pH/suolapitoisuuden vaikutuksesta |
| entsyymi | proteiini, joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota muuttumatta reaktiossa itse |
| inhibiittori | aine, joka estää entsyymin toiminnan |
| kofaktori | joidenkin entsyymien toiminnalle välttämätön yhdiste, esim. vitamiini |
| primaarirakenne | proteiinin aminohappojärjestys |
| substraatti | aine, johon enstyymi vaikuttaa |
| tertiaarirakenne | proteiinin kolmiulotteinen rakenne, joka määrää proteiinin toiminnan |
| säätelygeeni | ohjaa tuottamiensa proteiinien avulla muiden geenien toimintaa |
| transposonit | DNA-jaksoja, jotka pystyvät siirtymään kromosomissa paikasta toiseen |
| Sammuneet geenit | geenejä, joiden toiminta on kyseisellä lajilla lakannut evoluution myötä |
| eksosomi | Rakkula joka sis erilaisia moleja e. kasvutekijöitä. Muodostavat solujen välisen viestintäjärjestelmän. |
| kitiini | polysakkaridi, jota on sienten soluseinässä |
| kudos | monisoluisten eläinten samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus e. lihaskudos |
| selluloosa | polysakkaridi, jota on kasvien soluseinässä |
| sienirihmasto | toisissaan kiinni olevien sienisolujen muodostama kokonaisuus |
| solukko | monisoluisten kasvien samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus |
| soluväliaine | monisoluisilla eläimillä solujen välissä olevaa ainetta, joka suojaa soluja, yhdistää ne toisiinsa ja jonka kautta viestit kulkevat |
| tumallinen | solu, jossa on tumakotelon rajaama tuma |
| tumaton | solu, jossa ei ole tumakoteloa eikä kelvollisia soluelimiä kuten mitokondrioita |
| vakuoli, solunesterakkula | kalvon ympäröimä ja nesteen täyttämä rakkula, joita on runsaasti kasvisoluissa. |
| DNA-polymeraasi | DNA:n kaksoisjuostetta rakentava entsyymi. Useita erilaisia. Tarvitaan solun jakautumisessa (replikaatio) ja vaurioituneen DNA:n korjaamisessa |
| DNA:n kahdentuminen | DNA kopioituu useiden entsyymien avulla niin, että kummankin juosteen viereen rakentuu uusi juoste emäspariperiaatteen mukaisesti. |
| geenimutaatio | pysyvä perinnöllinen muutos geenin rakenteessa. geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena. |
| välivaihe, interfaasi | solussa jakautumisten välinen aika, jolloin av vilkasta, DNA kahdentuu, soluelimet jakautuvat ja solu valmistautuu seuraavaan jakautumiseen |
| jakautumisvaihe | solun elinkierron vaihe, jossa tapahtuu tuman jakautuminen eli mitoosi sekä soluliman jakautuminen |
| mitoosi | tuman jakautuminen, tuloksena syntyy kaksi identtistä emosolun kaltaista tumaa. |
| sisarkromatidi | saman kromosomin kahdentumisen seurauksena syntyneet identtiset kromatidit eli DNA- juosteet |
| soluliman jakautuminen | mitoosin jlk. tapahtuva soluliman ja soluelinten jakautuminen kahteen syntyvään soluun |
| tytärkromosomi | kromosomin toinen kromatidi, joka on eronnut toisesta tytärkromosomista mitoosin jälkivaiheessa |
| telomeeri | kromosomin pää, koostuu dna toistojaksoista. Lyhenevät joka mitoosissa kun on kulunut kokonaan pois, solu ei voi enää jakautua |
| kantasolu | solu, joka voi uusiutua kantasoluna sekä erilaistua joksikin soluksi. Jakautuminen nopeaa, eikä lopu telomeerien takia |
| autosomi | muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi (kromosomit 1-22) |
| diploidinen kromosomimäärä | kaksinkertainen kromosomisto, eli tumassa on kutakin kromosomia 2kpl., toinen niistä isältä ja toinen äidiltä. |
| geneettinen rekombinaatio | alleelien sattumanvar järj. suvullisessa lisääntymisessä uusiksi yhdistelmiksi. Seurausta mendelistisestä rekomb ja tekijäinvaihdunnasta. |
| mendelistinen rekombinaatio | V.kromosomit jakautuvat sattumanvaraisesti eri sukusoluihin meioosissa -> sukusoluihin sattumanv kaikkia mahdollisia yhdistelmiä |
| meioosi | solun jakautumistapahtuma, jonka tuloksena syntyy sukusoluja. Kuuluu kaksi tuman jakautumista: vähennysjako ja tasausjako. Krom lm puolittuu |
| mutaatio | geeneissä, kromosomeissa tai kromosomistoissa perintöaineksen pysyvä muutos. |
| peruskromosomisto | yksinkertainen kromosomisto |
| sukusolu | tumallisten eliöiden lisääntymissoluja, jotka syntyvät meioosin tuloksena |
| tasausjako, meioosi2 | meioosin toinen vaihe, jossa v.jaossa syntyneet kaksi haploidista solua jakautuvat uusiksi ja syntyy neljä haploidista solua |
| vastinkromosomit | molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit, jotka muodostavat kromosomiparin |
| vähennysjako, meioosi 1 | meioosin eka vaihe, jonka tuloksena syntyy kaksi haploidista solua |
| kromosomistomutaatio | yksittäisten kromosomien tai koko kromosomiston määrä muuttuu |
| monosomia | mutaatio, jossa toinen kromosomiparin vastinkromeista puuttuu, harvinainen ihmisellä |
| trisomia | mutaatio, jossa vastinkromeja on kahden sijasta kolme |
| polyploidia | koko kromosomisto monistuu -> peruskromosomistoja enemmän kuin kaksi. Yleistä kasveilla |
| genotyyppi | 1. Kaikkien yksilön perimien geenien kokonaisuus 2. v.kromosomissa sij. geenilokuksien alleeliyhdistelmä e. Aa |
| fenotyyppi | 1. perimän ja ympäristötekijöiden määräämä yksilön ilmiasu 2. tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä |
| lokus | geenin tietty paikka kromosomissa |
| alleeli | mutaation tuloksena syntynyt saman geenin vaihtoehtoinen muoto. Esim A ja a. |
| homotsygoottinen | yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi samanlaista alleelia, esim. AA tai aa. |
| heterotsygoottinen | yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi erilaista alleelia esim. Aa |
| multippelit alleelit | saman geenin useat eri muodot, joita populaatiossa esiintyy esim. I^A I^B ja i |
| letaali alleeli | alleeli joka esiintyessään kahtena kappaleena aiheuttaa jälkeläisen kuoleman ennen syntymää tai viim. ennen lis.ikää |
| välimuotoinen periytyminen | saman geenin kahden eri alleelin vaikutus näkyy yksilössä samanaikaisesti. Kumpikaan alleeli ei dominoi toista. |
| yhteisvallitseva periytyminen | vastinalleeleita, jotka vaikuttavat yksilön fenotyyppiin itsenäisesti-> kumpikin tuottaa oman erillisen piirteen yksilöön |
| SRY-geeni | Y-kromosomin geeni, joka käynnistää skp.rauhasten erilaistumisen kiveksiksi |
| sukupuolikromosomi | eläimen sukupuoleen vaikuttava kromosomi. E nisäkkäillä x- ja y- kromosomit |
| partenogeneesi | alkion synty naaraspuolisesta sukusolusta ilman hedelmöitystä |
| haploidinen | yksinkertainen kromosomisto, eli tumassa on kutakin kromosomia yksi kappale. merkitään n |
| punavihersokeus | X-kromosomissa sijaitsevan resessiivisen alleelin aiheuttama häiriö värien normaalissa näkemisessä. |
| mitokondriaalinen periytyminen | munasolun mitoissa olevien geenien periytyminen jälkeläisille. Nämä geenit siirtyvät vain naaraasta jälkeläiseen. |
| sukupuoleen sitoutunut periytyminen | skp.kromeissa olevien alleelien periytyminen E. hemofilian periytyminen x-kromeissa. |
| Y-kromosomi | koiraiden skp.kromi nisäkkäillä. Siirtyy hedelmöittyneeseen munasoluun siittiön mukana. |
| X-kromosomi | naaraiden skp. kromi nisäkkäillä, joka ohjaa kaksinkertaisena esiintyessään yksilön kehittymisen naaraaksi |
| tekijäinvaihdunta | ilmiö meioosissa, jossa kromin palaset vaihtavat paikkaa v.kromien välillä. Samalla alleelit siirtyvät v.kromista toiseen |
| dihybridiristeytys | risteytys, jossa tarkastellaan kahden alleeliparin periytymistä tilanteessa, jossa alleelit ovat keskenään erilaiset |
| testiristeytys | risteytys, jonka avulla selvitetään onko dominoivaa alleelia ilmentävä yksilö hetero-vai homotsygoottinen |
| polygeeninen ominaisuus | ominaisuus, johon vaikuttavavat useat geenit. Esim. ihmisen ihonväri, pituus |
| synteettinen evoluutioteoria | Darwinin evoluutioteorian pohjalta kehitetty evoluutiokäsitys, johon yhdistetty perinnöllisyystieteen ja pop.genetiikan t.tulokse |
| kromosomimutaatio | mutaatio, jossa kromosomin rakenne muuttuu, perintöaineksen määrä tai järjestys muuttuu kromosomissa |
| sytogenetiikka | perinnöllisyystieteen osa-alue, joka tutkii perinnöllisyyden solutason ilmiöitä |
| populaatiogenetiikka | perinnöllisyystieteen osa-alue joka tutkii periytymisen vaikutuksia populaation mikroevoluutiossa |
| eksoni | geenin koodaavan alueen jakso, jonka info siirtyy L-RNA:han ja sitä kautta proteiinisynteesissä synt. aminohappoketjuun |
| epigeneettinen säätely, epigeneesi | geenien ilmentymisen muutoksia, jotka eivät johdu muutoksista DNA:n emäsjärjestyksessä |
| geeni, perintötekijä | DNA:n jakso, joka sisältää informaation tietyn proteiinin tai RNA-molekyylin valmistamiseksi |
| introni | geenissä eksonien välissä oleva jakso, joka ei sisällä proteiinin rakentamisessa tarvittavaa informaatiota |
| kromosomi | tumallisilla eliöillä tumassa sijaitsevasta DNA:sta ja histoniproteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat |
| nukleotidi | nukleiinihappojen rakenneosa, joka koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta |
| silmukointi | tumassa tapahtuva intronijaksojen poistaminen esiaste-RNA:sta ja eksonien liittäminen lopulliseksi lähetti-RNA:ksi |
| säätelyalue | geenin luennan aloittamiseen ja sen säätelyyn osallistuva alue, joka sijaitsee ennen geenin koodaavaa aluetta |
| transkriptio, RNA-synteesi, geenin luenta | DNA:n kopioiminen esiaste-RNA:ksi. Kopioimisen suorittaa RNA-polymeraasientsyymi |
| translaatio | ribo rakentaa ah-ketjun L-RNA:n koodin mukaan. A.hapot järjestetään siirtäjä-RNA molekyylien avulla oik. järjestykseen |
Created by:
santsa