click below
click below
Normal Size Small Size show me how
PSYKOLOGIA KÄSITTEET
| Question | Answer |
|---|---|
| Psykologia | |
| Kognitiivinen toiminta | |
| Psyyke | |
| Emootio | |
| Perustunne | |
| Motivaatio | |
| Motiivi | |
| Sisäinen motivaatio | |
| Ulkoinen motivaatio | |
| Skeema | |
| Minäkäsitys | |
| Havaintokehä | |
| Psyykkinen itsesäätely | |
| Psyykkinen hallintakeino | |
| Psyykkinen puolustuskeino, defenssi | |
| Plastisiteetti | |
| Synapsi | |
| Ryhmä | |
| Primaariryhmä | |
| Sekundaariryhmä | |
| Viiteryhmä | |
| Vertaisryhmä | |
| Ulkoryhmä | |
| Sisäryhmä | |
| Sosiaalipsykologia | |
| Stereotypia | |
| Rooli | |
| Stigma | |
| Halo | |
| Attribuutio | |
| Konformistisuus | |
| Koheesio | |
| Sosiaalistuminen | |
| Oppiminen | |
| Ylioppiminen | |
| Sensorinen muisti | |
| Työmuisti | |
| Säilömuisti | |
| Metakognitio | |
| Syväsuuntautunut lähestymistapa | |
| Pintasuuntautunut lähestymistapa | |
| Mieltämisyksikkö | |
| Pystyvyysuskomukset | |
| Klassinen ehdollistuminen | |
| Väline-ehdollistuminen | |
| ALBERT BANDURA = Mallioppiminen teoria | |
| Arkiajattelu | |
| Tieteellinen tieto | |
| Herkkyyskausi | Aika, jolloin lapsi on erityisen altis oppimaan jonkin uuden toiminnan |
| Kriittinen kausi | Aika, jolloin jonkin taidon oppiminen on välttämätöntä, tai kehitys kyseisen taidon osalta voi jäädä puutteelliseksi tai puuttua kokonaan |
| Perimä | |
| Ympäristö | |
| Homeostaattinen tila | Pyrkimys Tasapainoon oman itsensä ja ympäristön välillä |
| Vuorovaikutuspyrkimys | Ihan vastasyntynyt vauva pyrkii vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa |
| Primitiivinen suuntautumisrefleksi | Kohdistaa katseensa kuviin missä ilmenee kasvot |
| Sensomotorinen älykkyys | Oppii toimimaan tavalla että se vaikuttaisi ympäristöön halutulla tavalla |
| Kehokaava | Kokemus omasta kehosta, jolloin vauva tunnistaa kehonsa rajat. |
| Temperamentti | Tarkoittaa ihmisen reagointitapaa asioihin. Temperamentti piirteitä ovat esimerkiksi ärsykeherkkyys, taipumus mielipahaan sekä rytmisyys. |
| Kiintymyssuhde | Kahden ihmisen välinen suhde jota pyritään pitämään yllä uhkaavissakin tilanteissa |
| Kiintymyssuhdemalli | Turvallinen, turvaton-välttelevä, turvaton-ristiriitainen kiintymissuhde. |
| Ydinminuus | Ydinminä on minuuden tunneperäinen, syvin ja tiedostamattomin osa. Siihen liittyy kaikki sanaton ja tunneperäinen tieto itsestä. Se on kehittynyt varhaislapsuudessa vuorovaikutuksessa ensisijaisen hoitajan ja muiden ihmisten kanssa. |
| Protokeskustelu | Keskustelunomainen vuorovaikutus vauvan ja aikuisen välillä |
| Tunteiden yhteensoinnuttaminen | Aikuisen ja vauvan vuorovaikutukseen liittyvä käsite, jolla kuvataan aikuisen pyrkimystä mukauttaa vuorovaikutustaan vauvan kanssa vauvan kokemien tunteiden mukaisesti |
| Peiliminuus | |
| Sosiaalinen kognitio | |
| Mielen teoria | |
| Symbolifunktio | |
| Egosentrinen puhe | |
| Sisäinen puhe | |
| Assimilaatio | |
| Lähikehityksen vyöhyke | |
| Samaistuminen | |
| Identiteetti | |
| Sukupuoli-identiteetti | |
| Biologinen sukupuoli | |
| Seksuaalinen-identiteetti | |
| Sosiaalinen identiteetti | |
| Oidipaali konflikti | |
| Psykososiaalinen kehityskriisi | |
| Postformaali ajattelu | |
| Tunneäly | |
| Kiteytynyt älykkyys | |
| Joustava älykkyys | |
| JOHN BOWL = Kiintymyssuhde mallit | |
| DANIEL STERN = Minuuden kehitys | |
| JEAN PIAGET = Ajattelun kehitys | |
| LEV VYGOTSKY = Lähikehityksen teoria | |
| SIGMUND FREUD = Psykososiaalinen kehitys | |
| JANES MARCIA = Identiteetin kehityksen tasot | |
| ERIK H. ERIKSON = Psykososiaalinen kehitys | |
| Kognitio | |
| Havainto | |
| Hahmolait | |
| Hyvän muodon laki | |
| Läheisyyden laki | |
| Sulkeutuvuuden laki | |
| Samankaltaisuuden laki | |
| Ärsykelähteinen prosessointi | |
| Skeemalähtöinen prosessointi | |
| Havaintokonstanssi | |
| Sauvasolut | |
| Tappisolut | |
| Näköharhat | |
| Etäisyyden vihjeet | |
| Sisäisesti ohjautunut tarkkaavaisuus | |
| Ulkoisesti ohjautunut tarkkaavaisuus | |
| Valikoiva tarkkaavaisuus | |
| Jaettu tarkkaavaisuus | |
| Cocktailkutsu -ilmiö | |
| Orientaatioreaktio | |
| Tarkkaavaisuuden resurssiteoria | |
| Automaattinen tiedonkäsittely | |
| Kontrolloitu tiedonkäsittely | |
| Valppaus, vigilanssi | |
| Hermosolu | |
| Lateralisaatio | |
| Lujitusteoria | |
| Linkitysteoria | |
| Heurestiikkat | |
| Luovuus | |
| Muistin konstruktiivisuus | |
| Rekonstruktio | |
| Muistin kapasiteetti, kesto, koodaustapa | |
| Asiamuisti | |
| Tietomuisti | |
| Elämän tapahtumamuisti | |
| Taitomuisti | |
| Semanttinen verkko | |
| Eksplisiittinen muistitieto | |
| Implisiittinen muistitieto | |
| Ylläpito kertaaminen | |
| Työstävä kertaaminen | |
| Unohtaminen | |
| Häipymisteoria | |
| Häirintäteoria | |
| Hakuvihjeen puuttuminen | |
| Valemuisto | |
| Muistijälki | |
| Amnesia | |
| Hippokampus | |
| Isoaivot (keskushermosto) | Tehtävänä on erilaiset aivotoiminnot, kuten esimerkiksi sekä ajattelu että muistaminen. Isoaivot myös ottavat erilaisilta aisteilta vastaan saaneen tiedon ja muuttavat sen tietoisiksi. |
| Taka-aivot (keskushermosto) | Tehtävänä on ohjata ihmisen automatisoituneita liikkeitä, kuten esimerkiksi kävely, juoksu ja polkupyörällä ajaminen. |
| Väliaivot eli talamus (keskushermosto) | Tehtävänä on välittää tietoa aivokuorelle ja muille aivojen osille. |
| Keskushermosto | Tehtävinä on sekä tiedon käsittely että toiminnan sääteleminen ääreishermostolle |
| Ääreishermosto | Tehtävänä on kuljettaa viestejä eri puolille kehoa, kuten esimerkiksi iholle, nivelten ja sisäelinten pinnoille. |
| Emootioiden osatekijät | Tunne-elämys, kognitiivinen arviointi, neurofysiologiset reaktiot, tunneilmaisu, toimintavalmius. |
| Kognitiivinen arviointi | Emootiot ovat yhteydessä havaintoihin muistoihin ja ajatuksiin. |
| Tunne-elämys | Koettu tunne. |
| Neurofysiologiset reaktiot | Tunteet syntyvät hermojärjestelmän reagoidessa ärsykkeisiin. Tunteet koetaan kehossa. |
| Tunneilmaisu | Tunteet näkyvät ilmeiden, eleiden ja kehon asennon välityksellä. |
| Toimintavalmius | Emootioiden tehtävänä on valmistaa ihmistä tarkoituksenmukaiseen, selviytymistä edistävään |
| Mieliala | |
| Affekti, affektiivinen | |
| Interoseptio | |
| Aivorunko | |
| Limbinen järjestelmä | |
| Mantelitumake | |
| Etuotsalohko | |
| Ehdollistuminen | |
| Sosiaalinen tunne | |
| Peilisolu | |
| Vastatunne | |
| Empatia | |
| GREENBERG = Tunneteoria | |
| Psyykkinen tasapaino | |
| Unen vaiheet | |
| Stressi | |
| Eustressi | |
| Distressi | |
| Primaariarvio | |
| Sekundaariarvio | |
| Kortisoli | |
| Kriisit | |
| Kehityskriisi | |
| Elämänkriisi | |
| Äkillinen/ Traumaattinen kriisi | |
| Mielenterveys | |
| Neuroosi | |
| Psykoosi | |
| Mielialahäiriö | |
| Persoonallisuushäiriö | |
| Psykoterapia | |
| Konfrontaatio | |
| Psykoanalyysi | |
| Psykodynaaminen yksilöterapia | |
| Kognitiivinen psykoterapia | |
| Psyykkinen joustavuus | |
| Resilienssi | |
| Persoonallisuus | |
| Minäkuva | |
| Epigeneettiset muutokset | |
| Voikukka-orkidea-hypoteesi | |
| Kvantitatiivinen tutkimus | |
| Kvalitatiivinen tutkimus | |
| Standardointi | |
| Validiteetti | |
| Reliabiliteetti | |
| Piirreteoria | |
| Sosiokognitiivinen persoonallisuusteoria | |
| Selviytymisodotus | |
| Kompensaatio | |
| ID | |
| Ego | |
| Superego | |
| Humanistinen persoonallisuusteoria | |
| Normaalijakauma | |
| Gardnerin moniälykkyysmalli | |
| Sosioekonominen asema | |
| Toiminnanohjaus | |
| Stereotypiauhka | |
| Stereotypiaetu | |
| Roolin sisäinen ristiriita | |
| Ryhmäajattelu | |
| Kognitiivinen vinouma | |
| Emergentti normi | |
| Oman edun attribuutiovääristymä | |
| Attribuution peruserhe | |
| Sosiaalinen vertailu -teoria | |
| Yksilökeskeinen kulttuuri (invidualistinen) | |
| Yhteisökeskeinen kulttuuri (kollektivistinen) | |
| Aggressiivisuus | |
| Frustraatio-aggressio-hypoteesi | |
| Altruismi | |
| Empatiateoria | |
| Epämukavuuden helpottamismalli | |
| Sosiaalisen vaihdannan teoria | |
| Normi | |
| Joukkoharha | |
| Valta | |
| Annettu valta | |
| Otettu valta | |
| Mallin valta | |
| Implisiittinen persoonallisuusteoria | |
| Individuaatio | |
| Deindividuaatio | |
| Status | |
| Triggeri | |
| Bipolaarinen häiriö | |
| Masennus, depressio | |
| Skitsofrenia | |
| Anoreksia | |
| Ortoreksia | |
| Bulimia | |
| Pakko-oireinen häiriö, OCD | |
| Ahdistuneisuushäiriö | |
| Paniikkihäiriö | |
| Postraumaattinen stressireaktio (PTSD) | |
| Tukholma-syndrooma | |
| Fobiat | |
| Addiktiot | |
| Psykopatia | |
| Narsismi | |
| ADHD | |
| Autismi, Aspergerin oireyhtymä | |
| Elämänhallinta | |
| Optimistinen attribuutiotyyli | |
| Pessimistinen attribuutiotyyli | |
| Selviytymisodotukset | |
| Kognitiivinen dissonanssi | |
| Positiivinen psykologia | |
| Behaviorismi | Psykologian lähestymistapa, joka perustuu oletukseen, että ihmisten ja eläinten käyttäytymistä voidaan selittää vain 3 persoonan näkökulmasta. |