Help
Options
Didn't know it?
click below
click below
Knew it?
click below
click below
Don't Know
Remaining cards (0)
Know
retry
shuffle
restart
0:00
Embed Code - If you would like this activity on your web page, copy the script below and paste it into your web page.
Normal Size Small Size show me how
Normal Size Small Size show me how
BI04
| Question | Answer |
|---|---|
| 3’-pää | Nukleiinihapon pää, jossa viimeiseen sokerimolekyyliin on sitoutunut hydroksyyliryhmä. |
| 5’-pää | Nukleiinihapon pää, jossa viimeiseen sokerimolekyyliin on sitoutunut vapaa fosfaattiryhmä |
| adeniini | Emäs, jota esiintyy DNA:ssa ja RNA:ssa. |
| ADP | adenosiinidifosfaatti |
| AMP | adenosiinimonofosfaatti |
| ATP | adenosiinitrifosfaatti |
| adheesioproteiini | Solukalvon proteiini, joka liittää soluja yhteen tai soluja tyvikalvoon (basement membrane). |
| aktiivinen kohta | Entsyymin kohta, johon substraatti kiinnittyy |
| aktiivinen kuljetus | Jonkin aineen kuljettamista jonkin biologisen kalvon läpi, esimerkiksi ATP:n avulla toimivan kuljetusproteiinin kautta. Aktiivinen kuljetus kuluttaa energiaa. Usein konsentraatiogradienttia vastaan. |
| aktiospektri | Spektri, joka kuvastaa valon aiheuttaman reaktion, kuten fotosynteesin, tehokkuutta eri aallonpituusalueilla. |
| aktivaatioenergia | Energia, joka tarvitaan reaktion käynnistymiseen. Entsyymit alentavat katalysoimansa reaktion aktivaatioenergiaa |
| akvaporiini | Vettä lävitseen päästävä kanavaproteiini solukalvolla. Nopeuttaa osmoosia. |
| aktivaattori | Entsyymin toimintaa tehostava aine, joka kiinnittyy enstyymiin. |
| alleeli | Mutaatioissa syntyneitä tietyn geenin erilaisia muotoja |
| allopolyploidia | Polyploidian muoto, jossa eliön moninkertainen kromosomisto on peräisin kahdesta lajista. Polyploidi yksilö on kahden lajin risteymä. |
| aloituskodoni | Lähetti-RNA:n kodoni, josta translaatio alkaa: AUG (jota DNA:n koodaavassa juosteessa vastaa ATG). Koodaa metioniini-nimistä aminohappoa. |
| aloituskolmikko | Lähetti-RNA:n kodoni, josta translaatio alkaa: AUG (jota DNA:n koodaavassa juosteessa vastaa ATG). Koodaa metioniini-nimistä aminohappoa. |
| aluke | DNA:n synteesissä tarvittava lyhyt nukleotidipätkä, johon DNA-polymeraasi lisää nukleotideja. |
| aminohappo | Typpipitoinen orgaaninen happo. Proteiinit koostuvat aminohapoista. |
| AMP | Kun ATP:stä irtoaa kaksi fosfaattiosaa, muodostuu AMP. |
| amylaasi | Tärkkelystä pilkkova entsyymi suussa ja ohutsuolessa |
| anabolinen reaktio | Rakentava reaktio, yksinkertaisista lähtöaineista monimutkaisia yhdisteitä valmistava reaktio, jossa molekyyleihin sitoutuu energiaa. |
| aneuploidia | Kromosomistomutaatio, jossa yksittäisten kromosomien lukumäärä muuttuu solussa. Esimerkiksi monosomia ja trisomia |
| antiportteri | Kuljetusproteiini (yhteiskuljettaja), joka siirtää kahta eri ainetta vastakkaisiin suuntiin. Hyödyntää toisen aineen konsentraatiogradienttia |
| apoptoosi | Ohjelmoitu solukuolema, jossa solun entsyymit hajottavat solun; solun aktiivinen kuoleminen, joka tapahtuu tiettyjen ulkoisten ärsykkeiden käynnistämänä, esimerkiksi vasteena DNA-vaurioihin tai solun vanhenemiseen |
| asetylointi | Solun epigeneettisen säätelyn muoto. Solun histonien asetylointi aiheuttaa kromatiinirakenteen löystymisen, jolloin solu voi aloittaa transkription, ja geeninluenta voi alkaa. |
| ATP | Runsasenerginen yhdiste, jota solu käyttää lyhytaikaisena energiavarastona ja energianlähteenä useimmissa solun biokemiallisissa reaktioissa. Muodostuu fotosynteesissä ja soluhengityksessä. |
| ATP-syntaasi | Entsyymi, joka hyödyntää kalvopotentiaalia ja syntetisoi ADP:stä ja epäorgaanisesta fosfaatista ATP:tä |
| autofaginen solukuolema | Ohjelmoitu solukuolema, joka tapahtuu lysosomien avulla. |
| autopolyploidia | Polyploidian muoto, jossa eliön moninkertainen kromosomisto on peräisin yhdestä lajista |
| autosomi | Muu kuin sukupuolikromosomi |
| avustettu diffuusio | Jonkin aineen kulkeutumista diffuusiolla kuljetusproteiinin kautta, jonkin biologisen kalvon läpi. Avustettu diffuusio ei kuluta energiaa. |
| biokatalyytti | Aineenvaihduntareaktioita nopeuttavia biomolekyylejä, entsyymejä. |
| biologisesti kuolematon | Eliö, jonka solut kykenevät palaamaan erilaistumattomaan tilaan. |
| biomolekyyli | Eliössä esiintyvä orgaaninen yhdiste, jonka tuotantoa ja pitoisuutta eliön perimä säätelee. Biomolekyylit voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: proteiineihin, rasva-aineisiin eli lipideihin, hiilihydraatteihin ja nukleiinihappoihin. |
| biosynteesireaktio | Uusien yhdisteiden rakentuminen yksinkertaisemmista lähtöaineista. |
| Calvin-Benson-kierto | hiilensidontareaktiot |
| CAM-kasvit | Kasvit, joiden ilmaraot ovat päivällä kiinni ja yöllä auki. Ne sitovat hiilidioksidin omenahapoksi ja varastoivat sen vakuoliin. Päivällä omenahappo hajotetaan ja vapautuva hiilidioksidi kuljetetaan hiilensidontareaktioihin. |
| denaturoituminen | Proteiinin kolmiulotteisen rakenteen tuhoutuminen korkean lämpötilan tai liiallisen happamuuden tai emäksisyyden takia. |
| DNA | deoksiribonukleiinihappo |
| deoksiriboosi | DNA:n nukleotidin sokeri |
| diffuusio | Ilmiö, jossa molekyylit siirtyvät ajan kuluessa väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen pitoisuuseron. Molekyylit liikkuvat satunnaisen lämpöliikkeen ajamina. |
| dihybridiristeytys | Risteytys, jossa tarkastellaan kahden alleeliparin periytymistä. |
| dipeptidi | Kahdesta aminohaposta peptidisidoksella muodostunut molekyyli. |
| diploidi | Tuma, solu tai yksilö, jossa on kaksi kopiota kutakin kromosomia |
| disakkaridi | Kahdesta monosakkaridista muodostunut sokeri, esim. sakkaroosi. |
| DNA | DNA-nukleotideista muodostuva biomolekyyli. Muodostuu kahdesta pitkästä juosteesta. Muodostaa kaikkien eliöiden ja myös monien virusten perimän. DNA:ssa on eliön geneettinen koodi. |
| DNA-polymeraasi | Entsyymi, joka katalysoi DNA-juosteen synteesin vapaista nukleotideista. |
| dominoiva alleeli | Alleeli, joka peittää resessiivisen alleelin ilmenemisen fenotyypissä. Ilmenee fenotyypissä yksinkertaisenakin |
| duplikaatio | kahdentuma |
| ei-kilpaileva inhibiittori | Muuhun kuin entsyymin aktiiviseen kohtaan kiinnittyvä inhibiittori. |
| ei-koodaava RNA | RNA-geenin transkripti eli sen koodaama RNA-molekyyli, joka osallistuu DNA:n keskeisten toimintojen säätelyyn. Yleensä pienikokoisempia kuin lähetti-RNA-molekyylit. |
| ekskavaatit | Tumallisten eliöiden yksi pääryhmä. Koostuu yksisoluisista eliöistä. |
| eksoni | Geenin koodaavan alueen jakso, jossa on osa ohjeesta geenituotteen valmistamiseksi. Geenissä on useita eksoneita, joiden ohjeilla valmistetaan transkripti. |
| ekspressiviteetti | Geenin tai genotyypin ilmenemisvoimakkuus fenotyypissä. |
| elektroninsiirtoketju | Elektronien siirtyminen reaktioketjussa välittäjäyhdisteiden avulla. Samalla yhdisteiden hapetus- ja pelkistystilat muuttuvat. |
| elektroninsiirtäjä | Molekyyli, joka kuljettaa energia-aineenvaihduntareaktioissa elektroneja vastaanottajamolekyylille. Fotosynteesissä NADPH pelkistää hiilidioksidia yksinkertaiseksi sokeriksi. Soluhengityksessä NADH pelkistää hapen vedeksi. |
| elin | Eliön rakenteessa oleva erilaistunut osa, joka muodostuu erilaisista kudoksista ja joka suorittaa huomattavan autonomisia fysiologisia toimintoja (esim. aivot, sydän). |
| emäskolmikko | Kolmen emäksen jakso DNA:ta tai RNA:ta, joka sijaitsee proteiinia koodaavan geenin koodaavalla alueella. Siirtäjä-RNA:t lukevat translaatiossa lähetti-RNA:sta emäskolmikoita vastinemäskolmikoillaan ja valmistavat niiden mukaan polypeptidin. |
| emäsparisääntö | Sääntö, jonka mukaan DNA:n vierekkäisten juosteiden nukleotidit kiinnittyvät toisiinsa emäsosistaan siten, että A- ja T-emäkset sekä C- ja G-emäkset ovat aina vastakkain ja muodostavat parin |
| endosymbioosi | Kahden eliön välinen symbioosi, jossa toinen eliö elää toisen sisällä. |
| entsyymit | Aineenvaihduntareaktioita nopeuttavia ja mahdollistavia biomolekyylejä (yleensä proteiineja). Entsyymit eivät itse kulu reaktioissa |
| epigeneettinen säätely | Geeninsäätely, joka kohdistuu histoneihin tai DNA:n runkoon ilman, että sillä on tekemistä DNA:n emäsjärjestyksen kanssa. Kromatiinin rakenne muuttuu siten, että jonkin geenin luenta joko mahdollistuu tai estyy |
| erilaistuminen | Yksilönkehityksen tapahtumat, jotka johtavat solun jakautumisissa tytärsolujen eroamiseen muodoltaan ja toiminnoiltaan toisistaan. Tytärsoluista tulee rakenteeltaan ja toiminnaltaan erilaisia kuin emosolusta, vaikka niiden perimä on sama kuin emosolussa. |
| esilähetti-RNA | Proteiineja koodaavien geenien transkripti. Muokkaamaton RNA-molekyyli, joka sisältää sekä eksonit että intronit (primääritranskripti). |
| eukaryootti/tumallinen | Eliö, jonka kromosomit ovat tumakotelon eristäminä solussa. |
| fenotyyppi | Yksilön ominaisuudet sellaisina kuin ne havaitaan. Voidaan tarkastella myös yhden geenin alleelien ilmenemistä yhdellä yksilöllä. Fenotyyppiin vaikuttavat genotyypin lisäksi myös ympäristötekijät |
| fermentaatio | käyminen |
| fosfolipidit | Lipidejä, joissa glyserolin kahteen hiileen on kiinnittynyt rasvahappo ja kolmanteen hiileen fosforihappo |
| fotorespiraatio | Fotosynteesin hiilensidontareaktioissa toimiva rubisco-entsyymi reagoi hiilidioksidin sijaan hapen kanssa, minkä seurauksena fotosynteesin tuotto alenee. |
| fotosynteesi | Omavaraisissa eliöissä tapahtuva hiilen yhteyttäminen, jossa hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan valoenergian avulla sokeria ja happea. Valoenergiaa sitoutuu sokeriin kemialliseksi energiaksi |
| fruktoosi | Hedelmäsokeri. Monosakkaridi, jota on runsaasti esimerkiksi hedelmissä. |
| gameetti | Sukusolu. Suvullisesti lisääntyvien aitotumallisten eliöiden hedelmöitykseen osallistuva solu, jonka kromosomiluku on puolet somaattisen solun kromosomiluvusta |
| geeni | Osa DNA:ta, jossa on koodi geenituotteen (proteiinin tai ei-koodaavan RNA-molekyylin) valmistamiseksi. Luokitellaan proteiineja koodaaviin geeneihin ja RNA-geeneihin |
| geeniekspressio | Geenituotteen eli ei-koodaavan RNA-molekyylin tai proteiinin valmistaminen geenin koodaavan alueen emäsjärjestyksen perusteella. Jakautuu vaiheisiin, joita ovat geenin aktivointi, transkriptio ja transkriptin muokkaaminen mm. silmukoimalla. |
| geenien kytkentä | Tiettyjen geenien periytyminen yhdessä, koska ne sijaitsevat samassa kromosomissa |
| geenien ulkopuolinen alue | Se osa DNA:sta, jossa ei ole geenejä. Muodostuu mm. toistojaksoista ja toimintakykynsä menettäneistä geeneistä. |
| geenimutaatio | Yhden tai useamman emäksen muutos DNA:n emäsjärjestyksessä. Syntyy solunjakautumista edeltävässä replikaatiossa. Näihin kuuluvat pistemutaatiot ja lukukehysmutaatiot. |
| geenin aktivoituminen | Geeninluennan käynnistyminen |
| geenin hiljentäminen | Geenitoiminnan estäminen joko estämällä geenin transkriptio tai translaatio. |
| geenin ilmeneminen | Geenituotteen eli ei-koodaavan RNA-molekyylin tai proteiinin valmistaminen geenin koodaavan alueen emäsjärjestyksen perusteella. Jakautuu vaiheisiin, joita ovat geenin aktivointi, transkriptio ja transkriptin muokkaaminen mm. silmukoimalla |
| geenin lukeminen | Geenituotteen eli ei-koodaavan RNA-molekyylin tai proteiinin valmistaminen geenin koodaavan alueen emäsjärjestyksen perusteella. Jakautuu vaiheisiin, joita ovat geenin aktivointi, transkriptio ja transkriptin muokkaaminen mm. silmukoimalla |
| geeninluenta | Geenituotteen eli ei-koodaavan RNA-molekyylin tai proteiinin valmistaminen geenin koodaavan alueen emäsjärjestyksen perusteella. Jakautuu vaiheisiin, joita ovat geenin aktivointi, transkriptio ja transkriptin muokkaaminen mm. silmukoimalla. |
| geenituote | Geenin koodaama lopputuote, joka on proteiineja koodaavilla geeneillä polypeptidi ja RNA-geeneillä ei-koodaava RNA-molekyyli |
| geneettinen koodi | Säännöt, joiden mukaan solut valmistavat DNA:n tai RNA:n emäsjärjestyksen sisältämän tiedon perusteella geenituotteen, proteiinin tai ei-koodaavan RNA-molekyylin |
| geneettinen rekombinaatio | Suvullisen lisääntymisen aikaansaama perimän uudelleenjärjestäytyminen seuraavaan sukupolveen (mendelistisen rekombinaatio + tekijäinvaihdunta). |
| genetiikka | perinnöllisyystiede |
| genomi | Eliön solussa oleva DNA |
| genotyyppi | Yksilön kaikkien geenien alleelikoostumus. Voidaan tarkastella myös yhden geenin alleeleja yhdellä yksilöllä |
| glukoosi | Rypälesokeri. Monosakkaridi, solujen tärkein energianlähde ja tärkeä lähtöaine monissa aineenvaihduntareaktioissa |
| glykogeeni | Polysakkaridi, jota esiintyy runsaasti maksa- ja lihassoluissa varastohiilihydraattina. |
| glykolipidi | Rasva-aine, johon on liittynyt hiilihydraatti |
| glykolyysi | Solulimassa tapahtuva reaktiosarja, jossa glukoosi pilkkoutuu vaiheittain pyruvaatiksi. Reaktioissa vapautuu energiaa solun käyttöön |
| glykoproteiini | Proteiini, johon on liittynyt hiilihydraatti |
| guaniini | Emäs, jota esiintyy DNA:ssa ja RNA:ssa. |
| katabolinen reaktio | hajottava reaktio |
| haploidi | Tuma, solu tai yksilö, jossa kutakin kromosomia on yksi kappale |
| haploidia | Kromosomistomutaatio, jossa solun kromosomisto on normaalin diploidin (2n) kromosomiston sijasta yksinkertainen (n). |
| helikaasi | Entsyymi, joka irrottaa DNA:n juosteita irti toisistaan |
| heterogameettinen | Yksilö, jolla on kaksi erilaista sukupuolikromosomia. |
| heterotsygootti | Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi erilaista alleelia. |
| hiilensidontareaktiot | Pimeäreaktiot, fotosynteesin nestemäisessä välitilassa tapahtuvat reaktiot, joissa tapahtuu hiilidioksidin sidonta. Hiilidioksidista ja vedystä muodostuu sokeria. Reaktoihin osallistuu mm. rubisco-entsyymi. |
| hiilihydraatti | Hiiltä, vetyä ja happea sisältäviä biomolekyylejä. Esimerkiksi glukoosi, selluloosa ja glykogeeni. |
| hiljentäjäjakso | Geenin säätelyalueen osa, johon geeninluentaa estävä repressori kiinnittyy. |
| histoni | Pakkausproteiini, jonka avulla DNA pakataan tiiviisti soluihin muiden eliöiden paitsi bakteerien soluissa. Muodostavat DNA:n kanssa kromatiinin |
| homeostaasi | Biologisen systeemin sisällä vallitseva tasapaino |
| homogameettinen | Yksilö, jolla on kaksi samanlaista sukupuolikromosomia. |
| homotsygootti | Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi samanlaista alleelia. |
| huulisolut | Kasvin lehden pintasolut, jotka rajaavat ilmarakoja |
| hydrofiilinen | Vesihakuinen. Aine hakee kosketusta vesimolekyyleihin |
| hydrofobinen | Vesipakoinen. Aine välttää kosketusta vesimolekyyleihin. |
| hypertoninen | Neste, jonka osmoottinen paine on soluliman osmoottista painetta korkeampi |
| hypotoninen | Neste, jonka osmoottinen paine on soluliman osmoottista painetta matalampi. |
| ilmiasu | fenotyyppi |
| inhibiittori | Entsyymiin kiinnittyvä ja sen toimintaa estävä aine |
| interfaasi | Solusyklin vaihe, joka edeltää solun jakautumista. Välivaiheen aikana solun aineenvaihdunta on vilkasta ja DNA kahdennetaan |
| intermediaarinen periytyminen | välimuotoinen periytyminen |
| introni | Geenin koodaavan alueen jakso, jossa on osa ohjeesta geenituotteen valmistamiseksi. Geenissä on useita eksoneita, joiden ohjeilla valmistetaan transkripti. |
| inversio | Kääntymä, kromosomimutaatio, jossa jokin kromosomin alue on kääntynyt ympäri. |
| ionikanava | Solukalvon kanavaproteiini, jonka läpi ioneja liikkuu kalvon yhdeltä puolelta toiselle puolelle. |
| ionipumppu | Solukalvon proteiini, jonka läpi ioneja liikkuu kalvon yhdeltä puolelta toiselle puolelle siten, että liikkeen aikaansaamiseksi proteiini kuluttaa energiaa. |
| isotoninen | Neste, jonka osmoottinen paine on sama kuin soluliman osmoottinen paine. |
| iturata | Sukusolulinja, monisoluisen eliön solulinja, joka välittää genomin sukupolvelta seuraavalle. Eläimillä iturata saa alkunsa hedelmöityksessä ja johtaa lopulta sukurauhasten ja sukusolujen syntyyn |
| jakautumisvaihe | Solusyklin vaihe, joka seuraa välivaihetta. Jakautumisvaiheessa ensin jakautuu tuma ja sen jälkeen koko solu tuottaen kaksi tytärsolua. |
| johtava juoste | DNA-replikaatiossa yhtenäisenä ketjuna valmistuva DNA-juoste. |
| juoste | Nukleiinihappojen rakenne, joka muodostuu peräkkäin toisiinsa kiinnittyneistä nukleotideista. Juosteen runko muodostuu nukleotidien sokeri- ja fosfaattiosista. |
| jälkijuoste | DNA-replikaatiossa pienissä pätkissä (Okazakin fragmentit) valmistuva DNA-juoste |
| jännitesäädelty | Ionikanava, joka aukeaa tai sulkeutuu solukalvon kalvojännitteen muutosten säätelemänä. |
| kahdentuma | Kromosomimutaatio, jossa jokin kromosomin alue on kaksinkertaistunut. |
| kaksoiskierre | DNA:n rakennemalli. DNA muodostuu kahdesta toisiinsa kiinnittyneestä juosteesta. Syntynyt rakenne kiertyy itsensä ympäri muodostaen kierretikapuumaisen rakenteen. |
| kalvojännite/kalvopotentiaali | Solukalvon eri puolten ionipitoisuuksien eron aiheuttama sähköinen potentiaaliero. Kalvojännite on solukalvon sisäpuolella negatiivinen ja ulkopuolella positiivinen |
| kalvokierto | Kalvorakenteisten soluelinten välillä suuria molekyylejä kuljetetaan kalvorakkuloiden suorittaman kalvokierron avulla. Kalvon kokonaismäärä pysyy samana. |
| kalvoproteiini | Mikä tahansa solukalvon rakenteessa esiintyvä proteiini. |
| kanavaproteiini | Kalvoproteiini, joka mahdollistaa jonkin tietyn aineen kulkemisen solukalvon läpi sen konsentraatiogradientin mukaisesti. Kanava voi olla aina avoin tai sen aukiolo voi olla säädeltyä jännitteen, ligandin (sitoutuva aine) tai mekaanisen venytyksen avulla |
| kantaja | Heterotsygootti yksilö, jolla on geenin resessiivinen muoto piilevänä perintötekijöissään. |
| kantasolu | Solu, jonka jakautumiskertojen määrä on rajoittamaton ja joka pystyy erilaistumaan useiksi muodoltaan ja toiminnoiltaan erilaisiksi soluiksi |
| karotenoidit | Väriaineita, jotka muun muassa toimivat fotosynteesissä apupigmentteinä. |
| karyotyyppi | Tumallisen eliölajin tyypillinen kromosomien määrä ja rakenne, joka esiintyy yhdessä solussa. |
| kasvit | Tumallisten eliöiden yksi pääryhmä. Siihen kuuluvat vihreiden kasvien lisäksi punalevät ja glaukofyytit. |
| katabolinen reaktio | Hajottava reaktio, jossa suurimolekyylisiä yhdisteitä pilkotaan pienemmiksi rakenteiksi. Samalla vapautuu molekyylien sidosenergiaa. |
| kemosynteesi | Omavaraisen eliön keino sitoa energiaa epäorgaanisten aineiden hapetus-pelkistysreaktiosta ja muodostaa sokereita epäorgaanisista hiiliyhdisteistä. Hiilen yhteyttäminen kemiallisen energian avulla. |
| kiasma | Meioosin vähennysjaon aikana syntyvä rakenne, josta vastinkromosomien osat ovat kiinni toisissaan. Kiasmoissa tapahtuu tekijäinvaihduntaa. |
| kilpaileva inhibiittori | Entsyymin aktiiviseen kohtaan kiinnittyvä inhibiittori. |
| kitiini | Polysakkaridi, jota esiintyy muun muassa useiden sienten soluseinässä ja niveljalkaisten ulkoisessa tukirangassa |
| klorofyllit | Kasvin vihreitä väriaineita, jotka toimivat fotosynteesissä fotonien vastaanottajina ja fotonien energian siirtäjinä. Klorofylliä kutsutaan myös lehtivihreäksi. |
| kodominantti periytyminen | yhteisvallitseva periytyminen |
| kodoni | emäskolmikko |
| koentsyymi | Orgaaninen yhdiste, jonka kiinnittyminen entsyymin proteiiniosaan tekee entsyymistä aktiivisen. Esimerkiksi monet vitamiinit toimivat koentsyymeinä. |
| kofaktori | Epäorgaaninen ioni tai orgaaninen yhdiste, jollaisia useimmat entsyymit vaativat toimiakseen |
| kolesteroli | Eläinsolun kalvorakenteissa esiintyvä rasva-aine. Kasveilla on vastaavasti kasvisteroleita. |
| konsentraatiogradientti | Jonkin aineen mitattavissa oleva pitoisuusero tietyllä alueella liuottimessa. Tavallisesti pitoisuusero muodostuu puoliläpäisevän kalvon vuoksi tai aktiivisen kuljetuksen tuloksena. |
| konservoitunut | Evoluutiossa hyvin samanlaisena säilynyt nukleiinihappojen emäsjärjestys tai proteiinien aminohappojärjestys eri lajien geenien tai proteiinien välillä. |
| koodaava alue | Geenin osa, jonka emäsjärjestyksessä on geneettinen koodi transkriptin valmistamiseksi. Muodostuu eksoneista ja introneista |
| koodaava juoste | DNA:n juoste, jonka emäsjärjestys vastaa lähetti-RNA:n emäsjärjestystä luettavan geenin koodaavan alueen kohdalla |
| kromalveolaatit | Tumallisten eliöiden yksi pääryhmä. Monimuotoinen, yksi- ja monisoluisista eliöistä koostuva ryhmä |
| kromatiini | DNA:n ja siihen kiinnittyneiden proteiinien, erityisesti histonien, muodostama helminauhamainen rakenne, josta tumallisten eliöiden kromosomit muodostuvat. Sisältää DNA:n lisäksi muun muassa proteiineja ja RNA:ta. Ks. kromosomi. |
| kromosomi | Solussa sijaitseva kromatiinista, eli DNA:sta ja proteiineista, muodostuva erittäin pitkä molekyyli, jossa geenit sijaitsevat. Tumallisten kromosomit ovat lineaarisia ja tumattomien rengasmaisia |
| kromosomiluku | Lajille tyypillinen kromosomien lukumäärä tietyssä solussa. |
| kromosomimutaatio | Kromosomin tai kromosomien rakenteen muutos. Syntyy meioosin vähennysjaossa tekijänvaihdunnan virheenä. Jaetaan kahdentumiin, häviämiin, kääntymiin, liittymiin ja siirtymiin. |
| kromosomistomutaatio | Solun kromosomiluvun eli kromosomien lukumäärän muutos. Jaetaan aneuploidiaan, polyploidiaan ja haploidiaan. |
| kudos | Samaa tehtävää suorittava, samaa alkuperää olevista soluista ja niiden soluväliaineesta muodostuva eläimen rakenteen osa (esim. lihaskudos). |
| kudoskantasolu | Osittain erilaistunut, tietyssä kudostyypissä elävä kudosta uudistava kantasolutyyppi. |
| kuljetusproteiini | Mikä tahansa solukalvon proteiini, joka osallistuu jonkin aineen kulkeutumiseen tai kuljettamiseen solukalvon läpi. |
| kvalitatiivinen ominaisuus | Laadullinen ominaisuus, jonka fenotyyppiin vaikuttaa vain yksi geeni. |
| kvantitatiivinen ominaisuus | Määrällinen ominaisuus, johon vaikuttavat monet eri geenit. Geenien vaikutus on summautuva, ja ominaisuuksien eri muotojen ilmeneminen noudattaa tyypillisesti normaalijakaumaa. |
| kvaternäärirakenne | Proteiinin rakenne, joka on seurausta useasta yhteenliittyneestä tertiäärirakenteisesta alayksiköstä |
| kytkentä | Samassa kromosomissa sijaitsevien geenien periytyminen yhdessä. Kytkentä voi purkautua tekijäinvaihdunnassa |
| käyminen | Hapettomissa oloissa tapahtuva energian vapauttaminen sokereista ilman sitruunahappokiertoa. Käymisen lopputuotteena syntyy alkoholia tai happoja. |
| laimentua | Kun nesteen konsentraatio vähenee, muiden aineiden pitoisuus suhteessa vesipitoisuuteen laskee |
| laktaatti | Maitohapon anioni, jota muodostuu solulimaan maitohappokäymisessä. |
| laktoosi | Maitosokeri, kahdesta monosakkaridista, glukoosista ja galaktoosista, muodostunut disakkaridi |
| letaalialleeli | Aiheuttaa yksilön kuoleman yleensä ennen lisääntymisikää. |
| ligaasi | Entsyymi, joka liittää kaksi molekyyliä toisiinsa |
| lipidi | Yhteisnimitys soluissa ja kudoksissa syntyville aineille, joissa on yleensä hiilivety ja jotka eivät liukene veteen hyvin tai ollenkaan, esim. fosfolipidit ja varsinaiset rasvat eli triglyseridit |
| lokus | Geenin paikka kromosomissa |
| lopetuskodoni | Lähetti-RNA:n kodoni, johon translaatio päättyy. Mikään aminohappo ei vastaa sitä. Kolme erilaista: UAA, UAG ja UGA. |
| lopetuskolmikko | Lähetti-RNA:n kodoni, johon translaatio päättyy. Mikään aminohappo ei vastaa sitä. Kolme erilaista: UAA, UAG ja UGA. |
| lukukehys | DNA:n tai RNA:n emäsjärjestyksen jaksotus kolmen emäksen pätkiksi. Lähetti-RNA:ta luetaan emäskolmikoittain eli kodoneittain translaatiossa. |
| lukukehysmutaatio | Geenimutaatio, jossa emästen määrä on muuttunut aiheuttaen muutoksen kodonien lukukehykseen translaatiossa |
| lähetti-RNA | Solun ns. koodaava RNA-molekyyli. Proteiineja koodaavan geenin transkripti, josta intronit on poistettu. Kuljettaa geenin sisältämän tiedon tumasta soluliman ribosomeille geeninluennan aikana. |
| makromolekyyli | Suurikokoinen molekyyli |
| mallijuoste | DNA-juoste, jota RNA-polymeraasi käyttää transkriptiossa mallina, kun se valmistaa transkriptin |
| matriisi | Mitokondrion poimuttuneen sisäkalvon rajaama nestemäinen tila, jossa tapahtuu energia-aineenvaihdunnan reaktioita. Myös mitokondrion DNA sijaitsee matriisissa. |
| meioosi | Tuman jakautuminen, jossa kromosomisto puolitetaan. Meioosi on edellytys sukusolujen muodostumiselle |
| mendelistinen rekombinaatio | Vastinkromosomien sattumanvarainen jakautuminen meioosissa eri sukusoluihin. |
| metylointi | Solun epigeneettisen säätelyn muoto. Solu liittää DNA:n sytosiiniemäksiin metyyliryhmiä, mikä estää geeninluennan. Transkriptio ei voi käynnistyä, koska DNA pysyy tiukasti kiertyneenä histonien ympärille. |
| mikro-RNA | Solun ei-koodaava RNA-molekyyli. Säätelee geeninluentaa kiinnittymällä mRNA:han ja hiljentämällä siten geenin. |
| mitoosi | Tuman jakautuminen, jossa kromosomisto jaetaan kahdeksi kopioksi. |
| monisoluinen | Eliö, joka koostuu useammasta kuin yhdestä solusta |
| monohybridiristeytys | Risteytys, jossa tarkastellaan yhden geenin tai ominaisuuden periytymistä. |
| monomeeri | Pienimolekyylinen yhdiste, joka voi muodostaa suurempia kokonaisuuksia, kun monomeerit polymeroituvat toisiinsa |
| monosakkaridi | Yksinkertaisin sokeri, muodostunut yhdestä monomeeristä, esim. glukoosi. |
| monosomia | Aneuploidian muoto, jossa kromosomistoltaan diploidissa solussa esiintyy yksi tai useampi kromosomi yksin ilman vastinkromosomia |
| mutaatio | DNA:n rakenteen tai määrän muutos solussa. Jaetaan geenimutaatioihin, kromosomimutaatioihin ja kromosomistomutaatioihin |
| mutageeni | Ulkoinen mutaatioita aiheuttava tekijä. Luokitellaan fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin tekijöihin |
| määrällinen ominaisuus | kvantitatiivinen ominaisuus |
| NADP, NADPH | Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti. Monissa hapetus-pelkistysreaktioissa tarvittava koentsyymi. Fotosynteesin valoreaktiossa NADP on viimeinen elektronien vastaanottaja. Se pelkistyy NADPH:ksi. |
| nekroosi | Hallitsematon solukuolema esimerkiksi myrkyn tai mekaanisen tuhoutumisen seurauksena. |
| nestejännitys | Veden paine soluseinää vasten |
| nukleiinihappo | DNA ja RNA. Biomolekyyli, joka muodostuu nukleotideista. DNA sisältää geneettisen informaation, joka ohjaa solua. Lisäksi DNA välittää perinnöllisyyttä. RNA toimii geeninluennassa monissa tehtävissä |
| nukleotidi | Nukleiinihapon rakenneosa. Muodostuu kolmesta osasta: sokeri, fosfaatti ja emäs. DNA muodostuu DNA-nukleotideista, joissa sokerina on deoksiriboosi, ja RNA muodostuu RNA-nukleotideista, joissa sokeri on riboosi. |
| oksidatiivinen fosforylaatio | Mitokondrioiden sisäkalvolla tapahtuva reaktiosarja, joka koostuu elektroninsiirtoketjusta ja ATP:n synteesistä. Reaktioissa vapautuu energiaa solun käyttöön. |
| oligosakkaridi | 3–10 monosakkaridista muodostunut hiilihydraatti |
| operoni | DNA:n toiminnallinen jakso, jossa moni geeni sijaitsee peräkanaa yhteisen säätelyalueen perässä. Operonin geenit koodaavat saman aineenvaihduntareitin entsyymejä, ja niitä luetaan yhdessä. Löydettiin ensin bakteereilta. |
| osmoosi | Liuottimen diffuusiota puoliläpäisevän kalvon läpi. Osmoosissa liuotin (yleensä vesi) siirtyy kalvon läpi, mutta kalvo ei päästä läpi liuottimeen liuenneita aineita. |
| osmoottinen paine | Nesteeseen liuenneiden aineiden (lähinnä suolojen) määrä eli konsentraatio, määrittää mihin suuntaan vesi liikkuu puoliläpäisevän kalvon läpi. |
| pariutumistyyppi | Erityisesti sienitieteessä käytetty termi kuvaamaan useita erilaisia ”sukusoluja”. Jos pariutumistyyppejä on vain kaksi, puhutaan yleensä sukupuolista. |
| passiivinen kulkeutuminen | Aineiden kulkeutuminen solukalvon läpi joko diffuusion tai avustetun diffuusion kautta. Ei vaadi solulta energian käyttöä, vaan kulkeutuminen pohjautuu aineen lämpöliikkeeseen. |
| patogeeni | Taudinaiheuttaja |
| penetranssi | Alleelin ilmenemisyleisyys. Ilmaisee, kuinka suuri osa tietyn genotyypin edustajista ilmentää tarkasteltavaa ominaisuutta fenotyypissään |
| pepsiini | Proteiineja pilkkova entsyymi mahalaukussa |
| perimä | genomi |
| perinnöllisyys | Geneettisen tiedon periytyminen suvullisessa lisääntymisessä vanhemmalta jälkeläiselle, sukupolvelta toiselle |
| perinnöllisyystiede | Ominaisuuksien periytymistä tutkiva biologian osa-alue. |
| periytyminen | Geneettisen tiedon siirtyminen suvullisessa lisääntymisessä vanhemmalta jälkeläiselle (myös solusukupolvelta seuraavalle). |
| pieni tuman RNA | Ei-koodaava pienikokoinen RNA-molekyyli, jonka pituus on alle 200 nukleotidia. Osallistuvat tumassa mm. silmukointiin ja telomeerien ylläpitoon. |
| pintaproteiini | Solukalvon proteiineja, jotka osallistuvat solujen väliseen viestintään ja vieraiden solujen ja patogeenien tunnistamiseen |
| pistemutaatio | Geenimutaatio, jossa DNA:n yksi nukleotidi on vaihtunut toiseksi. |
| plasmidi | Kromosomia pienempi rengasmainen DNA-molekyyli tumattomilla eliöillä sekä hiivalla, jossa on geenejä. Hiivalla esiintyy myös lineaarisia plasmideja. Käytetään geeninsiirron välineenä |
| plasmolyysi | Solukalvon irtoaminen soluseinästä veden menetyksen vuoksi. |
| polygeeninen ominaisuus | Ominaisuus, jonka fenotyyppiin vaikuttaa monta eri geeniä. |
| polygeeninen periytyminen | Periytyminen, jossa ominaisuuteen vaikuttaa useita eri geenejä. |
| polygeenit | Määrällisiin ominaisuuksiin vaikuttavat geenit. Yhden alleelin vaikutus fenotyyppiin on pieni |
| polymorfismi | Ilmiö, jossa populaatiossa esiintyy vakiintuneesti erilaisia fenotyyppejä. |
| polymeeri | Suurimolekyylinen yhdiste, joka on muodostunut lukuisista, yleensä keskenään samanlaisista osasista. |
| polypeptidiketju | Aminohapoista peptidisidoksilla muodostunut pitkäketjuinen molekyyli. |
| polyploidia | Kromosomistomutaatio, jossa normaalisti diploidi (2n) kromosomisto esiintyy moninkertaisena, esimerkiksi 3n, 4n tai 8n. Kasveilla tavallinen. Kasvien jalostuksessa pyritään usein tuottamaan polyploideja yksilöitä |
| polysakkaridi | Suurimolekyylinen hiilihydraatti, joka koostuu jopa tuhansista monosakkarideista, esim. selluloosa, tärkkelys ja glykogeeni |
| primaasi | Entsyymi, joka valmistaa lyhyen nukleiinihappoalukkeen. Esim. RNA-primaasi. |
| primäärirakenne | Aminohappojärjestys polypeptidiketjussa |
| prokaryootti/tumaton | Eliö, jonka kromosomit eivät ole tumakotelon eristäminä solussa. |
| promoottori | Geenin säätelyalueen osa, johon RNA-polymeraasi kiinnittyy. Sijaitsee geenissä juuri koodaavan alueen edessä |
| proteiini | Aminohapoista koostuva typpipitoinen biomolekyyli. Geenissä on koodi tietyn proteiinin rakentamiseen |
| proteiinia koodaava geeni | Geeni, joka koodaa proteiinia, eli jonka geenituote on proteiini. |
| proteiinisynteesi | Proteiinia koodaavan geenin geeninluenta, jonka geenituote on polypeptidi. Polypeptidistä syntyy taipumisen ja muokkaamisen jälkeen proteiini. |
| pumppu(proteiini) | Aktiivisen kuljetuksen kuljetusproteiini, joka käyttää yleensä ATP:tä energianlähteenä. Kuljettaa ainetta tai aineita niiden konsentraatiogradienttia vastaan. |
| puoliläpäisevä | Solujen biologiset kalvorakenteet läpäisevät eri aineita valikoidusti. Läpäisevyys pohjautuu aineiden kokoon ja niiden kemiallisiin ominaisuuksiin. |
| puriini | Typpipitoinen emäs, joka on nukleotidin rakenneosa. Nukleotidien emäksistä adeniini ja guaniini kuuluvat puriineihin |
| pyrimidiini | Typpipitoinen emäs, joka on nukleotidin rakenneosa. Nukleotidien emäksistä sytosiini, tymiini ja urasiili kuuluvat pyrimidiineihin |
| pyruvaatti | Palorypälehapon anioni, jota muodostuu solulimaan glukoosin hajotessa glykolyysissä |
| rakennetaso | Proteiinin rakenteen tarkastelutaso: primääri-, sekundääri-, tertiääri- ja kvaternääritaso |
| rakentava reaktio | anabolinen reaktio |
| rasva-aine | lipidi |
| replikointi | DNA:n kahdentuminen |
| repressori | Geeninluennassa toimiva säätelyproteiini, joka voi hiljentää geenin kiinnittymällä säätelyalueen hiljentäjäjaksoon. Tämä estää RNA-polymeraasia kiinnittymästä promoottoriin, jolloin transkriptio estyy |
| reseptoriproteiini | Viestimolekyylin tuoma viesti välittyy soluun solukalvon reseptoriproteiinin kautta. |
| resessiivinen alleeli | Ei tule näkyviin heterotsygoottisen yksilön fenotyypissä, vaan jää dominoivan alleelin peittoon. Ilmenee fenotyypissä vain homotsygoottisena. |
| retrotransposoni | DNA:n toistojakso, joka voi tehdä itsestään toisaalle genomissa siirtyvän kopion. |
| RNA | ribonukleiinihappo |
| riboosi | RNA:ssa oleva sokeri. RNA-nukleotideista muodostuva biomolekyyli. Muodostuu yleensä yhdestä pitkästä juosteesta. Toimii solussa eri tehtävissä geeninluennassa ja sen säätelyssä. Muodostaa monien virusten perimän |
| ribosomaalinen RNA | Solun ei-koodaava RNA-molekyyli. Muodostavat ribosomeja yhdessä proteiinien kanssa. Ribosomit katalysoivat translaatiota geeninluennassa. |
| ribotsyymi | Solun ei-koodaava RNA-molekyyli, joka toimii biokatalyyttinä. |
| RNA-geeni | Geeni, joka koodaa ei-koodaavaa RNA-molekyyliä, eli jonka geenituote on ei-koodaava RNA-molekyyli |
| RNA-polymeraasi | Entsyymi, joka valmistaa eli syntetisoi geenin koodaavasta alueesta RNA-kopion eli transkriptin |
| rubisco | Ribuloosi-1,5-bisfosfaattikarboksylaasi-oksigenaasi. Fotosynteesin hiilensidontareaktioissa toimiva entsyymi, joka liittää hiilidioksidin viisihiiliseen yhdisteeseen. |
| sakkaroosi | Kahdesta monosakkaridista, glukoosista ja fruktoosista, muodostunut disakkaridi. |
| sekundäärirakenne | Proteiinin levymäinen tai kierteinen rakenne, joka on muodostunut vetysidosten avulla. |
| sekundäärisesti aktiivinen kuljetus | Jonkin aineen kulkeutumista diffuusiolla yhteiskuljettajan kautta, jonkin biologisen kalvon läpi. Sekundäärisesti aktiivinen kuljetus ei kuluta energiaa tapahtuessaan. |
| sekvensointi | DNA:n emäsjärjestyksen selvittäminen |
| selluloosa | Polysakkaridi, jota esiintyy runsaasti kasvien soluseinissä |
| siirtäjäproteiini | Kalvoproteiini, joka mahdollistaa jonkin tietyn aineen kulkemisen solukalvon läpi sen konsentraatiogradientin mukaisesti. Siirtäjäproteiini vaatii kuljetettavan aineen hetkellisen sitoutumisen toimiakseen. |
| siirtäjä-RNA | Solun ei-koodaava RNA-molekyyli. Toimii proteiineja koodaavien geenien geeninluennassa translaatiossa. Tunnistaa lähetti-RNA:n kodonin vastinemäskolmikollaan ja kuljettaa sekä kiinnittää kodonia vastaavan aminohapon polypeptidiketjun jatkoksi. |
| silmukointi | Intronien poistaminen transkriptista. Osa transkription jälkeistä transkriptin muokkausta. Proteiineja koodaavien geenien kohdalla esilähetti-RNA:sta valmistetaan silmukoimalla lähetti-RNA. |
| sitruunahappokierto | Mitokondriossa tapahtuva reaktiosarja, jossa hiiliyhdisteitä hajotetaan vaiheittain. Reaktioissa vapautuu hiilidioksidia ja energiaa solun käyttöön. |
| solubiologia | Biologian osa-alue, joka tutkii solujen rakennetta ja toimintaa. |
| soluelin | Solunsisäinen itsenäinen rakenne, jolla on oma tehtävänsä. Soluelimet voivat olla joko fosfolipidikalvosta rakentuneita tai kalvottomia proteiinipohjaisia rakenteita. |
| soluhengitys | Reaktiosarja, joka koostuu glykolyysistä, sitruunahappokierrosta ja oksidatiivisesta fosforylaatiosta. Ks. glykolyysi, sitruunahappokierto, oksidatiivinen fosforylaatio |
| solukalvo | Fosfolipideistä, kolesterolista ja kalvoproteiineista muodostuva, solulimaa ympäröivä kalvo |
| solukko | Samaa tehtävää suorittava, samaa alkuperää olevista soluista muodostuva kasvin rakenteen osa (esim. johtosolukko) |
| solulima | Solun sisällä oleva nestemäinen aines eli sytosoli, joka on pääosin vettä ja siihen liuenneita aineita. Myös soluelinten lasketaan kuuluvan solulimaan. |
| solusykli | Tumallisen solun elinkierto jakautumisesta uuteen jakautumiseen. |
| somaattinen solu | Monisoluisen eliön solu, jonka perimä ei periydy jälkeläiselle. |
| spontaani mutaatio | Mutaatio, joka on seuraus solun omassa toiminnassa tapahtuneesta häiriöstä. Voi syntyä esimerkiksi virheellisen replikaation, mitoosin tai meioosin tuloksena. |
| SRY-geeni | Ihmisellä ja muilla kädellisillä Y-kromosomissa sijaitseva, sukupuolen määräävä geeni. |
| steroidit | Polysyklisiä rasvayhdisteitä, esim. sukupuolihormonit |
| substraatti | Yhdiste, jonka reaktiota entsyymi katalysoi |
| sukupuoleen sitoutunut periytyminen | Sukupuolikromosomeissa sijaitsevien geenien periytyminen. Esimerkiksi hemofilian ja punavihervärisokeuden alleelit ihmisen X-kromosomissa. |
| sukupuolikromosomi | Tumallisten eliöiden kromosomi, joka vaikuttaa sukupuolen määräytymiseen. Esimerkiksi nisäkkäillä X- ja Y-kromosomit |
| sukupuu | Kuvaavat tietyin symbolein jonkin ominaisuuden periytymistä suvuissa. Niiden avulla voidaan analysoida ominaisuuden periytymistapaa |
| sukusolulinja | iturata |
| supergeeni | Kromosomialue, johon kuuluu useita tai jopa satoja vierekkäisiä geeniä, jotka periytyvät yhdessä tiukasti kytkeytyneenä. Syntyvät usein sentromeerin molemmin puolin yltävistä inversioista, jotka estävät tekijäinvaihduntaa meioosissa. |
| symportteri | Kuljetusproteiini (yhteiskuljettaja), joka siirtää kahta eri ainetta samaan suuntaan. Sekundäärisesti aktiivinen kuljetus hyödyntää toisen aineen konsentraatiogradienttia. |
| sytosiini | Emäs, jota esiintyy DNA:ssa ja RNA:ssa |
| sytosoli | Solun sisällä oleva nestemäinen aines. Koostuu pääosin vedestä ja siihen liuenneista aineista. |
| säätelyalue | Geenin osa, joka säätelee sitä, milloin geeniä luetaan. Sisältää promoottorin, tehostajajaksoja ja hiljentäjäjaksoja. Osa alueesta sijaitsee geenin edessä, osa perässä ja osa muualla genomissa |
| takaisinkytkentä | Säätelymekanismi, jossa reaktioketjun viimeinen tuote säätelee ketjun ensimmäisen entsyymin toimintaa |
| tehostajajaksot | Geenin säätelyalueen osa, johon geeninluennan alkamista säätelevät transkriptiofaktorit kiinnittyvät |
| tekijäinvaihdunta | Meioosin vähennysjaon aikainen tapahtuma, jossa vastinkromosomit vaihtavat osia keskenään. Tekijäinvaihdunta lisää geneettistä muuntelua. |
| terminaatioalue | Geenin säätelyalueen osa, johon transkriptio loppuu. Sijaitsee koodaavan alueen perässä. |
| tertiäärirakenne | Kullekin proteiinille ominainen kolmiulotteinen rakenne, jota pitävät kasassa aminohappojen sivuketjujen väliset heikot ja vahvat sidokset. |
| testiristeytys | Risteytys, jossa selvitetään, onko dominoivaa ominaisuutta ilmentävä yksilö homo- vai heterotsygoottinen. Tutkittava yksilö risteytetään resessiivisen homotsygoottisen yksilön kanssa |
| toiminnallinen DNA | Muodostuu eliön kaikista geeneistä, proteiineja ja RNA:ta koodaavista geeneistä, säätelyalueineen. Alue vaikuttaa eliössä syntyviin proteiineihin ja niiden kautta soluun. |
| toistojakso | Lyhyt muutaman nukleotidin mittainen jakso DNA:ta tai RNA:ta, joka toistuu useina kopioina genomissa joko peräkanaa tai hajallaan. Sijaitsevat geenien ulkopuolisilla alueilla. Moni muodostuu transposoneista ja retrotransposoneista. |
| transkripti | RNA-molekyyli, joka syntyy geeninluennassa transkription tuloksena. Puhutaan myös primääritranskriptista, jossa on sekä eksonit että intronit, ja sekundääritranskriptista, josta intronit on silmukoitu pois ja jota on muutoin muokattu. |
| transkriptio | Geeninluennan vaihe, jossa RNA-polymeraasi valmistaa geenin koodaavasta alueesta transkriptin |
| transkriptiofaktori | Solun säätelyproteiini, joka säätelee geeninluennan alkamista. Kiinnittyy geenin säätelyalueen tehostajajaksoihin |
| translaatio | Geeninluennan viimeinen vaihe. Solu valmistaa lähetti-RNA:n sisältämän koodin mukaisesti aminohapoista polypeptidin. Siirtäjä-RNA-molekyylit tunnistavat lähetti-RNA:n emäskolmikot ja tuovat paikalle niitä vastaavat aminohapot. |
| transposoni | Hyppivä geeni, DNA:n toistojakso, joka voi siirtyä kromosomistossa paikasta toiseen. |
| triglyseridit | Glyserolista ja kolmesta rasvahaposta muodostuneet lipidit. |
| trisomia | Aneuploidian muoto, jossa kromosomistoltaan diploidissa solussa esiintyy yksi tai useampi kromosomi kolminkertaisena. Kromosomimäärä on: n+1. |
| trypsiini | Proteiineja pilkkova entsyymi ohutsuolessa |
| tylppysolukko | Kasvien perussolukon soluja, joissa tapahtuu fotosynteesi ja joiden muodostamat solukot toimivat myös varasto- ja tukisolukkona. |
| tymiini | Emäs, jota esiintyy DNA:ssa |
| tyydyttymättömät rasvahapot | Rasvahappoja, joissa hiiliatomien välissä on yksi tai useampia kaksoisidoksia. |
| tyydyttyneet rasvahapot | Rasvahappoja, joissa hiiliatomien välillä on vain yksinkertaisia sidoksia. |
| tärkkelys | Polysakkaridi, jota esiintyy runsaasti kasveissa varastohiilihydraattina. |
| urasiili | Emäs, jota esiintyy RNA:ssa. Urasiili poikkeaa tymiinistä siinä, että tymiinissä on metyyliryhmä ja urasiilissa ei. |
| vahat | Rasvahapoista ja korkeampien alkoholien estereistä muodostuneita lipidejä. |
| vaihtoehtoinen silmukointi | Ilmiö, jossa yhdestä geenistä voidaan tuottaa useammanlaisia geenituotteita siten, että transkriptista poistetaan intronien lisäksi myös yksi tai useampi eksoni. Transkripti ja geenituote voi muodostua geenin eri eksoneista. |
| valkuaisaine | proteiini |
| valoreaktiot | Fotosynteesin yhteyttämiskalvostolla tapahtuvat reaktiot, joissa vesimolekyylit hajoavat valoenergian avulla. Vedestä irtoaa elektroni, joka siirtyy elektroninsiirtoketjussa NADP:lle. Veden hajotessa vapautuu happea. |
| varsinaiset rasvat | triglyseridit |
| vastinemäskolmikko | Siirtäjä-RNA-molekyylin osa, jolla siirtäjä-RNA tunnistaa lähetti-RNA:sta vastaavan emäskolmikon eli kodonin translaatiossa. Tunnistus tapahtuu emäsparisäännön mukaan |
| viestimolekyyli | Solun tuottama aine, joka vaikuttaa solussa tai toisessa solussa solun toimintaan. Viesti toiseen soluun välittyy usein solukalvon reseptoriproteiinin kautta. |
| väkevöityminen | Kun nesteen konsentraatio kasvaa, muiden aineiden pitoisuus suhteessa vesipitoisuuteen kasvaa |
| välimuotoinen periytyminen | Intermediaarinen periytyminen, jossa alleelit eivät ilmene fenotyypissä itsenäisinä, vaan yksilö on ominaisuuksien välimuoto |
| välivaihe | interfaasi |
| välitila | Strooma, viherhiukkasessa eli kloroplastissa tylakoidikalvoston ja kloroplastin sisäkalvon välinen alue |
| yhteiskuljettaja | Kuljetusproteiini, jonka toiminta perustuu siihen, että yhden aineen konsentraatiogradienttia käytetään kuljettamaan toinen aine solukalvon läpi sen konsentraatiogradienttia vastaan. Sekundäärisesti aktiivista kuljetusta. |
| yhteisvallitseva periytyminen | Kodominantti periytyminen, jossa alleelit ilmenevät itsenäisinä ominaisuuksina heterotsygoottisen yksilön fenotyypissä. |
| yhteyttäminen | Epäorgaanisen aineen muuttaminen eliölle käyttökelpoiseen muotoon. Fotosynteesi, kemosynteesi, typen yhteyttäminen. |
| yhteyttämiskalvosto | Tylakoidikalvosto. Viherhiukkasen ja syanobakteerin sisällä oleva kalvorakenne, jossa fotosynteesin valoreaktiot toimivat |
| yksisiimaiset | Tumallisten eliöiden yksi pääryhmä. Siihen kuuluu kaksi ryhmää: amebat ja peräsiimaiset. |
| ylläpitogeeni | Useimmissa eliön soluissa toimiva geeni, jonka geenituote osallistuu solun keskeisimpiin toimintoihin. Hyvin konservoitunut geeni |
Created by:
eev