Help
Options
Question
aarniometsä
click to flip
Didn't know it?
click below
click below
Knew it?
click below
click below
Don't know
Question
abioottinen ympäristötekijä
Remaining cards (219)
Know
retry
shuffle
restart
0:00
Embed Code - If you would like this activity on your web page, copy the script below and paste it into your web page.
Normal Size Small Size show me how
Normal Size Small Size show me how
BI02-03
| Question | Answer |
|---|---|
| aarniometsä | Luonnontilainen vanha metsä; metsä, johon ihminen ei ole vaikuttanut. |
| abioottinen ympäristötekijä | Elottoman luonnon fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Esimerkiksi valo, ravinteet, lämpötila. |
| aho | Kaskimaalle viljelyn loputtua kehittyvä niittymäinen kasvillisuus |
| amensalismi | Kahden lajin vuorovaikutussuhde, josta toinen kärsii, mutta toiselle se on merkityksetön |
| autotrofi | Omavarainen eliö, ks. tuottaja |
| avainlaji | Ekosysteemin tai eliöyhteisön toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen johtaa suuriin muutoksiin. Esim. haapa ja sinisimpukka. |
| avohakkuumetsätalous | Metsänkasvatustapa, jossa talousmetsä muodostuu tasakokoisista puista. Metsä kaadetaan kerralla, jolloin tuloksena on avohakkuu. |
| biodiversiteetti | Luonnon monimuotoisuus; luonnolle tyypillinen monella tasolla ilmenevä erilaisuus. Jaetaan lajin sisäiseen biodiversiteettiin eli geneettiseen muunteluun, lajidiversiteettiin sekä ekosysteemien diversiteettiin |
| biodiversiteettikeskittymä | biodiversiteetin hot spot -alue. Luonnonsuojelun käsite, jolla kuvataan biodiversiteetiltään poikkeuksellisen runsasta aluetta, jonka putkilokasveista yli 1 500 on endeemisiä ja jonka pinta-alasta on ihmisen toimesta tuhoutunut yli 70 % |
| bioindikaattori | Ilmentäjälaji, kapea-alainen laji, jonka esiintymisen runsaudesta voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta. Esimerkiksi paisukarvejäkälä. |
| biokapasiteetti | Ekologinen kapasiteetti, ekosysteemin kyky tuottaa materiaaleja, kuten uusiutuvia luonnonvaroja, ja sen kyky käsitellä ihmisen toiminnasta aiheutuvia materiaaleja, kuten hiilidioksidia, saasteita ja jätteitä |
| biogeokemiallinen kierto | Jonkin aineen kierto biosfäärin elollisten ja elottomien osien välillä. Esimerkiksi hiilen (C) kierto |
| biokertyminen | Bioakkumulaati, aineiden kasaantuminen eliöyksilön kudoksiin. |
| biomassa | Eloperäinen aines, johon alun perin yhteyttämisreaktioissa sitoutunut energia on sitoutunut. Biomassa voi ilmaista jonkin lajin määrää tai koko eliöyhteisön määrää jollakin alueella tiettynä hetkenä |
| biomi | Erilaisten ekosysteemien kokonaisuus, joita esiintyy tietyllä ilmastovyöhykkeellä eli ilmastoltaan yhtenäisellä alueella |
| bioottinen ympäristötekijä | Elollisen luonnon, eliöiden, muodostamat tekijät. Esimerkiksi ravinto, kilpailijat, loiset. |
| biosfääri, elonkehä | Se osa maapallosta, jossa on elämää (kivi-, vesi- ja ilmakehän osat). |
| biosfäärialue | YK:n alaisen UNESCO:n ’’Ihminen ja biosfääri’’ -ohjelman kestävän kehityksen mallialue, jolla yhdistetään elinympäristön monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristötutkimus. |
| biosuodatus | Hulevesien käsittelymenetelmä, jossa hulevettä suodatetaan maakerrosten läpi, jolloin vesi puhdistuu ympäristölle haitallisista aineista. |
| biosuodatusjärjestelmä | Hulevesien käsittelyjärjestelmä, jossa hulevettä suodatetaan maakerrosten läpi, jolloin vesi puhdistuu ympäristölle haitallisista aineista. |
| biotooppi | luontotyyppi: Maa- tai vesialue, jolla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Biotoopin syntyyn vaikuttavat muun muassa maa- ja kallioperä sekä vesiolot ja pienilmasto |
| boreaalinen vyöhyke | pohjoinen havumetsävyöhyke Taiga; pohjoisella pallonpuoliskolla lauhkealla lämpövyöhykkeellä esiintyvä biomi tai kasvillisuusvyöhyke, jota hallitsee havumetsä. Rajoittuu etelässä lehtimetsäbiomiin ja pohjoisessa kylmän lämpövyöhykkeen tundraan. |
| CITES-sopimus | Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus. Sopimus solmittiin vuonna 1975 ja Suomi liittyi siihen vuonna 1976. Sopimuksen tarkoitus on suojella uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja säätelemällä niistä käytävää kauppaa. |
| dormanssi | lepotila: Moni- ja kaksivuotisilla kasveilla hormonit estävät siementen itämisen ja silmujen avautumisen epäedullisena vuodenaikana (talvella tai kuivakaudella). |
| ehdollinen mutualismi | Kahden lajin yhteiselo, josta molemmat hyötyvät, mutta lajit selviävät myös ilman toisiaan. |
| ehdoton mutualismi | Kahden lajin yhteiselo, josta molemmat hyötyvät, ja joka on ainakin toisen lajin elinehto. |
| ekologia | Oppi eliöiden ja niiden elollisen ja elottoman ympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista. |
| ekologinen askelkivi | Suojelualueita yhdistävä luontolaikku, joka mahdollistaa eliöille kulkemisen suojelualueelta toiselle |
| ekologinen jalanjälki | Ilmaisee paljonko ihmisen kulutuskäyttäytyminen edellyttää maapinta-alaa. Ekologisen jalanjäljen avulla mitataan hehtaareina yhden ihmisen tai tietyn alueen väestön vaikutus luontoon |
| ekologinen kapasiteetti | biokapasiteetti: ekosysteemin kyky tuottaa materiaaleja, kuten uusiutuvia luonnonvaroja, ja sen kyky käsitellä ihmisen toiminnasta aiheutuvia materiaaleja, kuten hiilidioksidia, saasteita ja jätteitä |
| ekologinen kompensaatio | Uusin, viimesijainen keino biodiversiteetin suojelussa, jos alueen biodiversiteetille aiheutettua haittaa ei pystytä estämään. Tällöin haitta kompensoidaan lisäämällä biodiversiteettiä jossain muualla. |
| ekologinen käytävä | Kapea vyöhyke, joka yhdistää erillisiä suurempia elinympäristölaikkuja ja jonka kautta eliöiden arvellaan siirtyvän laikusta toiseen. |
| ekologinen lokero | ekolokero: Ilmaisee lajin paikan ja tehtävän ekosysteemissä sekä sen toiminnalliset suhteet muihin eliöihin ja elottomaan ympäristöön. |
| ekologinen pyramidi | Eliöyhteisön graafinen kuvaaja, jolla kuvataan kunkin trofiatason määrällinen osuus. |
| ekologinen tehokkuus | Suhteellinen energiamäärä, joka voi siirtyä ravintoketjussa trofiatasolta seuraavalle |
| ekologinen tila | Vesistön tilaa kuvaava luokitus, jossa tarkastellaan typpi- ja fosforipitoisuutta sekä eliöstöä, kuten planktonleviä, vesikasveja, pohjaeläimiä ja kaloja, ja verrataan niitä olosuhteisiin, joihin ihmisellä ei ole ollut vaikutusta. |
| ekosysteemi | Tietyllä alueella elävien eliöiden ja niiden elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus |
| ekosysteemien diversiteetti | Ekosysteemien biodiversiteetti; ekosysteemien monimuotoisuus. Erilaisten ekosysteemien lukumäärä tarkasteltavalla alueella. |
| ekosysteemipalvelu | Aineellinen tai aineeton hyöty, jota ihminen saa ekosysteemien rakenteesta ja toiminnasta. Esimerkiksi ravinnon kasvaminen ja puhtaan juomaveden muodostuminen |
| kulttuuripalvelut | Luonnon tarjoamat aineettomat hyödyt, kuten virkistäytyminen ja esteettiset kokemukset |
| säätelypalvelut | Ekosysteemien toimintaa säätelevät rakenteet ja prosessit. Esimerkiksi hyönteispölytys |
| tuotantopalvelut | Biomassan ja puhtaan veden muodostuminen. |
| ylläpitopalvelut | Muiden ekosysteemipalvelujen taustalla olevat rakenteet ja prosessit. Esimerkiksi ravinteiden kierto |
| eksponentiaalinen kasvu | Eliöpopulaation rajoittamaton kasvu optimaalisissa olosuhteissa. |
| eliöyhteisö | Yhteisö, joka muodostuu samanaikaisesti samalla alueella elävistä eliöistä. |
| eloonjäämiskuvaaja | Kuvaaja, joka esittää populaation eri-ikäisten yksilöiden keskimääräistä elossa säilymisen todennäköisyyttä ikäryhmittäin ilmaistuna. |
| endeeminen | kotoperäinen laji Vain alkuperäisellä, yleensä suppealla alueella elävä laji. |
| energian ohivirtaus | Eliön omiin elintoimintoihinsa käyttämä energiamäärä. |
| EPI | Valtioiden ekologista kestävyyttä mittaava indeksi. |
| epifyytti | päällyskasvi, päällysvieras: Kasvi, sieni tai jäkälä, joka kasvaa toisen kasvin pinnalla, mutta ei ota siltä ravintoa eikä muutenkaan vahingoita sitä |
| eroosio | Maaperän kuluminen |
| erämaa-alue | Pohjois-Suomessa valtion ylläpitämiä Natura-alueita, joiden tarkoitus on säilyttää alueiden erämaaluonne sekä turvata saamelaiskulttuuri luontaiselinkeinoineen ja luonnon monipuolisen käytön kehittäminen. Ei varsinainen luonnonsuojelualue. |
| eteläboreaalinen vyöhyke | Boreaalisen vyöhykkeen eteläisin osa tai alavyöhyke, jolla kasvaa korkeaa, melko monimuotoista havumetsää. Valtalajeina kuusi ja mänty, mutta mukana myös lehtipuita. |
| evolutiivinen kilpajuoksu | Kahden lajin vastavuoroinen sopeutuminen muutoksiin niiden interaktioissa. Esimerkiksi kun saaliseläin kehittyy paremmaksi välttämään petoa, peto kehittyy paremmaksi saalistajaksi |
| fenologia | Tutkimusala, joka selvittää luonnonilmiöiden vuodenaikaisvaihteluja. Esimerkiksi lintujen pesintä, kukkien avautuminen ja puiden lehtien variseminen. |
| geneettinen muuntelu | lajin sisäinen biodiversiteetti: Lajin sisäinen monimuotoisuus; geneettisesti erilaisten yksilöiden runsaus populaatiossa tai lajissa: geneettinen monimuotoisuus. Voidaan mitata joko merkkigeeneistä tai ominaisuuksien geneettisen muuntelun määrästä |
| generalisti | Laji, jolla on laaja ekologinen lokero esimerkiksi ravinnonkäytön suhteen |
| habitaatti | Elinympäristö; eliön elinpaikka, jossa se elää ja lisääntyy. Habitaatissa on eliölle sopivat ympäristöolot ja sen tarvitsemat resurssit |
| haitallinen vieraslaji | Vieraslaji, joka vaikuttaa haitallisesti alueen ekosysteemiin. Voi kilpailla tai risteytyä alkuperäislajin kanssa, saalistaa niitä tai levittää niihin tauteja. Usein alueelta puuttuvat niiden luontaiset saalistajat tai taudinaiheuttajat. |
| hajakuormitus | Kuormitus, joka on peräisin laajalta alueelta ja joka tulee useista pienistä päästölähteistä, kuten maa- ja metsätaloudesta, haja-asutuksesta ja liikenteestä. |
| hajottaja | Kuolleita eliöitä tai ainesta hajottava ja ravinnokseen käyttävä eliö. |
| hakamaa | Harvapuustoinen karjan laidun, jolla niittykasvillisuus vallitsee. Alueella kasvaa harvassa tai rykelminä lehtipuita sekä katajaa. |
| hallittu hoitamattomuus | Periaate ja toimintatapa, jossa ihmisen muokkaaman viherympäristön annetaan tarkoituksella ja suunnitelmallisesti kasvaa vapaasti. Esimerkiksi nurmialueen niittämättä jättäminen mesikasvien lisäämiseksi. |
| halokliini | Merissä esiintyvä suolaisuuden harppauskerros, jossa suolaisuus muuttuu jyrkästi. Kerroksen yläpuolella on vähäsuolaista ja alapuolella runsassuolaista vettä. |
| hapan sade | Vesi tai lumi, jonka pH on alle 5 ja jonka happamuus johtuu joko fossiilisten polttoaineiden poltossa tai tulivuoren purkauksissa syntyvistä rikin ja typen oksideista. |
| happamoituminen | Maaperän ja vesistön pH:n pieneneminen ja niiden alentunut kykyä neutraloida happamia yhdisteitä |
| harsuuntuminen | Puiden neulas- tai lehtikato, joka aiheutuu muun muassa ilmansaasteista, sienitaudeista tai maaperän karuudesta |
| harvennushakkuu | Hakkuu, jossa metsän puustosta poistetaan noin 30 %. Tavoitteena on parantaa jäljelle jäävien puiden kasvua |
| hauras valtio | Valtio, joka ei kykene ylläpitämään kunnolla hallintoaan eikä luomaan vastavuoroisia suhteita kansalaisyhteiskuntaan. Hauraita valtioita leimaa taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen epävarmuus |
| hemiboreaalinen vyöhyke | lauhkean lämpövyöhykkeen lehtimetsäbiomin ja boreaalisen vyöhykkeen rajalla sijaitseva kasvillisuusvyöhyke, jolla kasvaa lähinnä sekametsää. Luetaan joko lehtimetsäbiomin tai boreaalisen vyöhykkeen osaksi. |
| herbivoria | Kasvinsyönti |
| heterotrofi | Toisenvarainen eliö, ks. kuluttaja |
| hiilenlähde | Kun hiiltä vapautuu enemmän kuin sitä sitoutuu, ekosysteemi toimii hiilenlähteenä. |
| hiilijalanjälki | Tuotteen tai henkilön, toiminnan tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma eli se, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. |
| hiilikädenjälki | Tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle |
| hiilinielu | Prosessi, joka poistaa hiiltä ilmakehästä. Esimerkiksi ekosysteemin tuottajat sitovat yhteyttämisessä hiilidioksidia orgaanisiin yhdisteisiin ja muodostavat hiilivarastoja |
| hiilivarasto | Kasvi tai ekosysteemi, jonka orgaanisiin yhdisteisiin on varastoitunut hiiltä. |
| hoitokalastus | Vesistön kunnostusmenetelmä, jossa planktonia tai pohjaeläimiä syövää kalakantaa harvennetaan terveen ravintoketjun palauttamiseksi. Menetelmää kutsutaan myös ravintoketjukunnostukseksi |
| hulevesi | Sadevesi ja sulamisvesi rakennetulla alueella |
| ilmentäjälaji | Jotain ympäristön ominaisuutta ilmentävä laji, esimerkiksi vesistön niukka- tai runsasravinteisuutta ilmentävä kasvilaji. |
| jatkotuotanto | Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä. |
| jatkuvapeitteinen metsänkasvatus | Metsänkasvatusmenetelmä, jossa metsässä on monen ikäisiä puita ja puista poistetaan vain osa kerrallaan |
| joukkosukupuuttoaalto | Maapallon eliölajiston laaja sukupuutto. Joukkosukupuuttoja tunnetaan viisi maapallon historian ajalta. Niiden syyt ovat tutkimusten perusteella olleet lähinnä planetaarisia tai litosfäärilaattojen liikkeiden seurauksia. |
| kaksivuotinen kasvi | Kasvi kasvattaa ensimmäisenä vuonna vain versoa tai lehtiruusukkeen. Toisena vuonna kasvi kukkii ja siementää ja sen jälkeen se kuolee. |
| kannanvaihtelu | Populaation tiheyden ja koon vaihtelut |
| kansallinen kaupunkipuisto | Kaupunkialueella sijaitseva alue, jolla pyritään takaamaan kaupunkiluonnon ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen eheänä kokonaisuutena. |
| kansallispuisto | Pinta-alaltaan laaja valtion ylläpitämä luonnonsuojelualue. Retkeily on niissä sallittua |
| kapea-alainen laji | Laji, jonka sietoalue jonkin ympäristötekijän suhteen on hyvin suppea. Esimerkiksi pikkulimaska ja monet jäkälälajit |
| karike | Maaperässä ja vesistön pohjalla oleva kasvien ja eläinten jäte. Koostuu esimerkiksi metsässä maahan varisseista lehdistä, neulasista ja muusta orgaanisesta jätteestä |
| kasvukausi | Ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli +5 °C. |
| kasvupaikkatekijä | Kasvillisuuden kasvuun vaikuttavia abioottisia ympäristötekijöitä, joista paikallisesti merkittävimpiä ovat alueella vallitseva paikallisilmasto, vesiolot, maa- ja kallioperän ominaisuudet sekä alueen pinnanmuodot. |
| kaukokartoitus | Maanpinnan ilmiöiden tutkiminen ja seuranta kohteesta erillään sijaitsevilla laitteilla, esimerkiksi satelliiteilla tai lentokoneilla |
| kaukokulkeuma | Ilmavirtausten mukana kulkeutuvat haitalliset aineet, kuten rikin ja typen oksidit. |
| kaupungistuminen | Ihmisten muuttoliike kaupunkeihin: globaali ilmiö, joka alkoi 1800-luvun puolivälissä ja jatkuu yhä |
| keskiboreaalinen vyöhyke | Boreaalisen vyöhykkeen keskimmäinen osa. Vyöhykkeellä kasvaa eteläboreaalista vyöhykettä matalampia puita, ja suot ovat vyöhykkeelle tunnusomaisia. Valtalajeina kuusi ja mänty – lehtipuita kasvaa harvakseltaan. |
| kestävä kehitys | Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva jatkuva ja ohjattu yhteiskunnallinen muutos, jonka päämääränä on turvata ekosysteemien elinvoimaisuus ja nykyisille ja tuleville ihmissukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet |
| keto | Kuiva maaperältään karu niitty, jota esiintyy kallioisilla ja hiekkaisilla mailla etenkin Etelä-Suomen kulttuurimaisemassa. Pysyvät avoimina laidunnuksen takia. |
| kommensalismi | pöytävierassuhde, Kahden lajin vuorovaikutussuhde, josta toinen hyötyy, mutta toiselle se on merkityksetön |
| kosteikko | Vesialueeseen (ojaan, puroon tms.) kuuluva osa, joka on osan vuotta veden peitossa ja jossa kasvaa kosteaan ympäristöön sopeutuneita kasveja |
| kuivalaskeuma | Ilmasta maahan tuleva aine, joka on sitoutuneena pölyyn tai nokeen. |
| kulttuurilaji | Kaupunkielämään sopeutunut laji. Usein tarkoitetaan ihmisen kasvattamaa ja/tai jalostamaa (kasvi)lajia |
| kuluttaja | Eliö, joka täyttää energiatarpeensa käyttämällä ravinnokseen muita eliöitä. |
| kuolettava annos | LD50-arvo: annos, joka tappaa tietyssä ajassa puolet tutkittavista koe-eliöistä. |
| kuolevuus | Kuolleiden yksilöiden määrä suhteutettuna populaation kokoon aikayksikössä. |
| kylmänhorros | Vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elimistön lämpötila voi laskea nollan alapuolelle. Elintoiminnot hidastuvat voimakkaasti. |
| laaja-alainen laji | Laji, jonka sietoalue jonkin ympäristötekijän suhteen on hyvin suuri. Esimerkiksi järviruoko ja isorotta |
| laidunnus | Saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan käyttää siitä vain osan. |
| laiduntaja | Kuluttaja, joka ei tuhoa ravintokohdettaan, vaan käyttää sitä vain osittain. |
| lajidiversiteetti | Lajien biodiversiteetti; lajien monimuotoisuus. Lajien lukumäärä tarkasteltavalla alueella |
| lajin sisäinen biodiversiteetti | geneettinen muuntelu |
| lajin sisäinen kilpailu | Saman lajin yksilöiden välinen kilpailu esimerkiksi ravinnosta. |
| lajien välinen kilpailu | Kahden lajin välinen yhteiselo, josta on molemmille haittaa. |
| leveyspiirien diversiteettigradientti | Lajidiversiteetin runsauden esiintyminen maapallolla leveyspiirien mukaisesti. Nykymaailmassa tropiikissa on suurin lajidiversiteetti, ja se pienenee napa-alueita kohti. |
| levinneisyys | Lajin maantieteellinen esiintymisalue |
| lisääntymisstrategia | Lajityypillinen ominaisuus lisääntyä siten, että mahdollisimman suuri määrä jälkeläisistä säilyy elossa lisääntymisikään asti. |
| logistinen kasvu | Populaation todellinen kasvu, jossa on huomioitu ympäristön vastus. |
| loinen, parasiitti | Eliö, joka ei kykene elämään yksin, vaan tarvitsee toisen eliön elääkseen ja lisääntyäkseen |
| loisinta, parasitismi | Kahden lajin vuorovaikutussuhde, jossa toinen laji elää toisen kustannuksella. |
| lumikieppi | Esimerkiksi metsäkanalintujen nukkumis- ja yöpymispaikka lumen alla. |
| luonnonhuuhtouma | Ihmisistä riippumaton ravinnekuormitus vesistöön. |
| luonnon monimuotoisuus | biodiversiteetti |
| luonnonmuistomerkki | Suojeltu luonnonmuodostuma. Muodostuma voidaan suojella esimerkiksi kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen tai tieteellisen arvon vuoksi |
| luonnonpuisto | Valtion ylläpitämä luonnonsuojelualue, joka on useimmiten varattu vain luonnonsuojeluun ja tutkimukseen ja jossa retkeily ei ole yleensä sallittua, koska alueen luonto pyritään säilyttämään koskemattomana |
| luonnonsuojelu | Osa ympäristönsuojelua. Luonnonsuojelun tarkoitus on suojella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta |
| luonnonvara | Luonnossa olevaa ainetta ja energiaa, minkä ihmiset voivat ottaa käyttöönsä. Luonnonvarat jaetaan tyypillisesti uusiutuviin (esim. puu, vesi) ja uusiutumattomiin (esim. maakaasu, hiekka) luonnonvaroihin. |
| luontokato | Alueen alkuperäisluonnon häviäminen kokonaan ihmisen toiminnan seurauksena. |
| lyhyenpäivänkasvi | Kasvi, joka tarvitsee kukkiakseen riittävän pitkän yhtäjaksoisen pimeän ajan vuorokaudessa |
| lämpösaareke | Alue, joka yleensä on ympäristöään lämpimämpi |
| maahengitys | Maaeliöiden, kuten mikrobien, kasvien juurien ja pienten eläinten, hengitysaineenvaihdunta, joka voidaan määrittää mittaamalla vapautuvan hiilidioksidin tai kuluvan hapen määrä. |
| maailmanperintökohde | YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) nimeämä arvokas kulttuuri- tai luonnonperintökohde |
| maapallon kantokyky | Kulutuksen, tuotannon, jätteiden ja muun ihmisen toiminnan luonnolle aiheuttaman rasituksen yläraja. Jos tämä raja ylittyy, on seurauksena ympäristötuhoja, jotka heijastuvat nopeasti ihmisten selviytymiseen. |
| maisemanhoitoalue | Alue, jolla vaalitaan luonnon- ja kulttuurimaisemaa. |
| melusaaste | Eliöiden tavanomaista toimintaa haittaavat ihmisen toiminnan aikaansaamat äänet, esimerkiksi liikenteen aiheuttama melu. |
| metapopulaatio | Saman lajin paikallispopulaatioiden muodostama kokonaisuus, jossa populaatioiden välillä tapahtuu migraatiota ja siten geenivirtaa. Metapopulaatioita syntyy, kun lajin elinympäristö on laikuttainen |
| mikrobisilmukka | Mikrobien muodostama ravintoketju, joka palauttaa bakteerien avulla liuenneeseen muotoon päätynyttä orgaanista ainetta laiduntajien käyttöön. Mikrobisilmukka toimii perinteisen ravintoketjun rinnalla |
| mikromuovi | Halkaisijaltaan alle viiden millimetrin mittainen muovihiukkanen |
| minimitekijä | niukkuustekijä, Ympäristötekijä, joka eniten rajoittaa yksilön tai lajin esiintymistä tai leviämistä. |
| monistressiteoria | Teoria, jonka mukaan puiden kunnon romahtaminen ja mahdollisesti niiden kuolema johtuvat useiden ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. |
| monivuotinen kasvi | Kasvi, jonka verso tai verson osa elää ja kasvaa useita vuosia. |
| monokulttuuri | Biodiversiteetiltään erittäin köyhä elinympäristö, jossa elää usein vain yksi laji; esimerkiksi pelto tai talousmetsä |
| muovi | Paineen tai lämmön avulla halutun muotoiseksi kappaleeksi muovautuva polymeerin ja lisäaineen seos |
| mutualismi | Kahden lajin yhteiselo, josta molemmat hyötyvät |
| muutto | muuttoliike eli migraatio, Eliöiden liikkuminen alueelta toiselle. Aiheuttaa geenivirtaa. |
| märkälaskeuma | Ilmasta maahan sateen mukana tuleva aine |
| niitty | Heinä- ja ruohovaltainen tuoreen tai kostean avoimen alueen kasvillisuus. Maataloudessa karjan heinänsaantia varten raivattu aukio. Luontaisesti Suomessa esintyy merenrantaniittyjä ja tunturiniittyjä. |
| paikallispopulaatio | Metapopulaation eri alueilla sijaitsevat paikalliset populaatiot. |
| palsa | Ikiroudassa oleva turvekumpu Pohjois-Suomen palsasoilla |
| perinneympäristö | Perinnebiotooppi; perinteisten maanviljelys- ja karjankasvatusmenetelmien myötä syntyneitä niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia. Hallitsivat maatalousmaisemaa 1900-luvun alkupuolelle asti. |
| perustuotanto | Tuottajien yhteyttämisessä biomassaansa sitoma energiamäärä. |
| peto | Eliö, joka pyydystää ja syö toisia eläimiä |
| pienaukkohakkuu | Erityisesti männylle ja koivulle soveltuva metsänkasvatusmenetelmä, jota käytetään, kun tavoitellaan puustoa, joka muodostuu eri ikäisistä puista. Metsästä hakataan kerrallaan vain pieni ala, joka uusiutuu luontaisesti. |
| pioneerilaji | Laji, joka ensimmäisenä valloittaa vasta paljastuneen maa-alueen. |
| pirstoutuminen | Yhtenäisen elinympäristön muuttuminen useiksi pienemmiksi ja eristyneemmiksi elinympäristölaikuiksi |
| pistekuormitus | Kuormitus, jonka lähteet ovat tarkoin määriteltävissä. Pistekuormitus on peräisin esimerkiksi teollisuudesta, yhdyskunnista, turkistarhauksesta, turvetuotannosta ja kalankasvatuksesta |
| pitkänpäivänkasvi | Kasvi, joka tarvitsee kukkiakseen riittävän pitkän valoisan ajan vuorokaudessa. |
| pohjoisboreaalinen vyöhyke | Boreaalisen vyöhykkeen pohjoisin osa. Metsä muodostuu männyn ja koivun sekametsästä, joka kasvaa hitaasti ja madaltuu pohjoista kohti mentäessä |
| populaatio | Samaan aikaan samalla alueella elävät saman lajin yksilöt |
| populaatiokoko | Lajin yksilöiden määrä tietyllä alueella |
| populaation tiheys | Yksilöiden määrä pinta-ala- tai tilavuusyksikköä kohden. |
| POP-yhdisteet | pysyvät orgaaniset yhdisteet |
| primäärikasvillisuus | Alkuperäiskasvillisuus; luonnontilainen kasvillisuus, johon ihminen ei ole toimillaan vaikuttanut |
| puskurointikyky | Kyky vastustaa pH.n laskua tai nousua |
| putkilokasvit | Kasveja, joilla on erilaistunut rakenne veden, ravinteiden ja yhteyttämistuotteiden kuljettamiseen. Rakennetta kutsutaan johtosolukoksi. Putkilokasveihin kuuluvat liekomaiset kasvit, sanikkaiset sekä siemenkasvit. |
| puutarhalajike | Luonnonlajeista (kasvit) on jalostettu puutarhalajikkeita, jotka ovat ominaisuuksiltaan erilaisia kuin luonnonkantaa olevat yksilöt. Lajikkeita lisätään yleensä kasvullisesti, jotta niiden perimä säilyy samanlaisena |
| pysyvät orgaaniset yhdisteet | POP-yhdisteet, Hyvin pysyviä orgaanisia ympäristömyrkkyjä. |
| päästökattodirektiivi | EU:n direktiivi, joka asettaa päästörajat ilman epäpuhtauden päästöille, muun muassa typen ja rikin oksidille sekä ammoniakille. |
| päätehakkuu | Uudistushakkuu. Jaksollisen metsänkasvatuksen viimeinen vaihe, jossa puusto poistetaan kokonaan tai lähes kokonaan |
| Ramsar-alue | Maailmanlaajuisen kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen mukainen kosteikonsuojelualue |
| raskasmetalli | Yleisnimitys ympäristölle haitallisista metallisista alkuaineista, joilla on suuri moolimassa tai tiheys |
| ravinteet | Eliön kasvuun ja elintoimintoihinsa tarvitsemat alkuaineet. Eliöt saavat ravinteet erilaisina yhdisteinä |
| ravintoketju | Eliöyhteisön eliöiden muodostama hierarkkinen ketju, joka kuvaa aineen ja energian kulkua eliöstä toiseen |
| ravintoverkko | Ekosysteemin ravintoketjujen muodostama kokonaisuus, joka ilmaisee lajien väliset suhteet ravinnonkäytössä ja saalistuksessa |
| refugio-alue | Tyypillisesti suppeahko ja eristäytynyt alue, jolla aiemmin laajalle levinneet eliöt ovat säilyneet suurista ympäristömuutoksista, kuten jääkausista, huolimatta. |
| rehevöityminen | Ravinteiden, etenkin typen ja fosforin, kertyminen ekosysteemiin ihmistoiminnan seurauksena. Rehevöityminen näkyy ekosysteemissä perustuotannon kasvuna. |
| reilu kauppapolitiikka | Avoin ja sääntöihin perustuva kauppapolitiikka toimii välineenä ihmisoikeuksien sekä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistämisessä. |
| reunavaikutus | Ilmiö, joka näkyy siten, että ekosysteemien raja-alueella laji- ja yksilömäärä (biodiversiteetti) on runsaampi kuin kummankaan ekosysteemin sisällä. |
| reviiri | Eläimen tai eläinryhmän valtaama ja puolustama elinpiirin osa. |
| rikastuminen | biomagnifikaatio, Haitallisten aineiden kasautuminen ravintoketjussa ylempänä olevien eliöiden elimistöihin. |
| rikkakasvi | Kasvi, joka kasvaa paikalla, jossa sen ei haluta kasvavan |
| ruderaattikasvi | Joutomailla yleisesti esiintyvä kasvi, joka hyötyy typpilannoituksesta ja usein myös maanmuokkauksesta |
| ruoppaus | Maa-aineksen ja lietteen poistaminen vesialueen pohjasta koneellisesti. |
| ruska | Syksyllä kasvin lehdistä hajotetaan ja otetaan talteen klorofylli eli lehtivihreä. Tällöin muut väriaineet tulevat näkyviin. Ruskan alkaminen määräytyy päivän pituuden muutosten mukaan ja on geneettisesti säädelty. Sää vaikuttaa ruskan intensiteettiin. |
| saalistus | Kahden lajin välinen vuorovaikutussuhde, jossa toinen laji käyttää toista lajia ravinnokseen. Peto-saalissuhde, laidunnus ja loisiminen. |
| sateenvarjolaji | Laji, jonka suojeleminen on tärkeää monien lajien kannalta. Sen suojelu turvaa samalla muidenkin samanlaisessa elinympäristössä elävien lajien olemassaoloa alueella. |
| sekundäärikasvillisuus | Toissijainen kasvillisuus, joka on kehittynyt alueella ihmisen toimien seurauksena. Poikkeaa selvästi primäärikasvillisuudesta. |
| sietoisuusalue | Tietyn ympäristötekijän vaihteluväli, jonka lajin yksilöt tai populaatiot kestävät. |
| sisäinen kuormitus | Vesistön pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden, etenkin fosforin, vapautuminen aktiiviseen kiertoon |
| spesialisti | Tietyn ympäristötekijän suhteen erikoistunut laji. Esimerkiksi ravintospesialisti käyttää vain tiettyä ravintoa |
| sukkessio | Seuraanto, ekosysteemissä tapahtuva lajiston vähittäinen muuttuminen, kun eliöt syrjäyttävät toisiaan olosuhteiden muuttuessa |
| suojavyöhyke | Vesistön ja pellon tai rakennetun alueen välillä oleva viljelemätön kaistale, joka on jatkuvasti kasvipeitteinen ja jonka tehtävä on suojata vesistöä ravinnehuuhtoumilta |
| suolapulssi | Itämereen Tanskan salmien kautta tuleva runsassuolainen vesi, joka etenee pohjan tuntumassa |
| symbioosi | Lajien välinen yhteiselo, josta ainakin toinen lajeista hyötyy. Käytetään myös kuvaamaan kahden lajin kiinteätä yhteiseloa, josta molemmat hyötyvät. |
| syntyvyys | Syntyneiden yksilöiden määrä suhteutettuna populaation kokoon tietyssä aikayksikössä. |
| syrjäyttävän kilpailun periaate | Kaksi lajia, joilla on täysin samanlaiset ekologiset lokerot, mutta jotka eivät voi elää pysyvästi samalla alueella, vaan toisen on väistyttävä. |
| talvihorros | Joidenkin melko pienten tasalämpöisten eläinten (esim. siili ja lepakot) talvehtimistapa, jossa ruumiinlämpö laskee lähelle nollaa. Elintoiminnot ovat hidastuneet. |
| talvisilmu | Kasvin kasvupiste, joka on suojattu silmusuomuilla. Suojaa talvella. |
| talviuni | Joidenkin tasalämpöisten nisäkkäiden (esim. karhu ja mäyrä) talvehtimistapa, jossa eläin nukkuu tavallista syvemmässä unessa kylmän kauden yli. Elimistön lämpötila laskee vain muutamalla asteella, mutta elintoiminnot hidastuvat. |
| termokliini | Vesistössä kesäisin esiintyvä lämpötilan harppauskerros, jossa lämpötila laskee voimakkaasti. |
| trofiataso | Ravintoketjun taso, joka määräytyy eliön ravinnon käytön perusteella. |
| tuotanto | Tiettynä ajanjaksona tuotetun orgaanisen aineksen määrä |
| tuottaja | Omavarainen eliö, joka tuottaa yksinkertaisia sokereita, kuten glukoosia, jostakin hiiliyhdisteestä yhteyttämisreaktioissa |
| uhanalainen laji | Luonnonvarainen laji, jonka luontainen säilyminen on vaarantunut. Luokitellaan kolmeen ryhmään: vaarantuneisiin, erittäin uhanalaisiin ja äärimmäisen uhanalaisiin lajeihin |
| ulkoinen kuormitus | Vesistöön sen ulkopuolelta tulevat ravinteet, kemialliset aineet ja hiukkaset. |
| vaihettumisvyöhyke | Kahden biotoopin välinen raja-alue, jossa yhden biotoopin lajisto vaiheittain korvaa toisen biotoopin lajiston. Esimerkiksi puiston ja joutomaan raja. |
| valojaksoisuus | fotoperiodismi, Vuodenaikojen mukaan tapahtuva yön ja päivän pituuden vaihtelu, joka vaikuttaa eliöiden kasvuun ja kehitykseen. Vaikuttaa esimerkiksi kasvien kukkimiseen ja talvilepoon valmistautumiseen. |
| valosaaste | Eliöiden tavanomaista toimintaa haittaava keinotekoinen valo, esimerkiksi kaupunkialueiden ja liikennealueiden yövalaistus |
| veden täyskierto | Veden pystysuuntainen sekoittuminen keväisin ja syksyisin, kun vesi on kauttaaltaan samanlämpöistä |
| vernalisaatio | Kasvien ominaisuus, jonka takia ne vaativat kylmän kauden ennen siementen itämistä, silmujen avautumista ja kukkimista |
| vierasaine | Johonkin paikkaan luontaisesti kuulumaton ja mahdollisesti haittaa aiheuttava alkuaine tai yhdiste |
| viheralue | Rakennettujen ympäristöjen julkiset ja yksityiset kasvulliset alueet, kuten puistot, metsät, rannat, pellot ja golfkentät. Ei tarkoita pihojen kasvullisia osia. |
| vihreä infrastruktuuri | Hulevesiverkosto, kaupunkikasvillisuuden verkosto ja maan ja kasvualustan muodostama verkosto, jonka kaikki osat ovat kytkeytyneinä toisiinsa. Vihreä infrastruktuuri on strategisesti suunniteltu tuottamaan erilaisia ekosysteemipalveluja. |
| yksityinen suojelualue | Yksityisen maanomistajan rauhoittama maa-alue. Suomessa on yksityismailla sijaitsevia luonnonsuojelualueita lähes 7 800. |
| yksivuotinen kasvi | Kasvi, joka sekä itää, kasvaa että kuolee saman vuoden aikana. Talvehtii siemenenä. Esimerkiksi metsämaitikka |
| ympäristöindeksi | Kertoo jonkin ihmistoiminnan osa-alueen ympäristötehokkuuden, eli kuvaa sen ympäristövaikutusta. Indeksi voi olla usean eri indikaattorin tiedot kokoava suhdeluku. |
| ympäristöindikaattori | Mittari, joka kertoo ympäristön senhetkisestä tai pitkäaikaisesta tilasta. Suure, joka kuvaa ympäristön tilaa ja sen ominaisuuksia ja jota käytetään ympäristölaskennassa kuvaamaan ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ympäristössä |
| ympäristömyrkky | Ihmisen toiminnan seurauksena ympäristöön joutunut, eliöille haitallinen aine. |
| ympäristön kantokyky | Ympäristöresurssien säätelemä suurin populaation koko tietyllä alueella. Populaation koko voi ylittää ympäristön kantokyvyn vain hetkellisesti. |
| ympäristönsuojelu | Toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään ja ratkomaan ihmisen aiheuttamia ympäristöongelmia |
| ympäristön vastus | Kaikki populaation kasvua hillitsevät ympäristötekijät. |
| ympäristöresurssi | Ympäristötekijä, jota eliö hyödyntää |
Created by:
eev