Help
Options
Didn't know it?
click below
click below
Knew it?
click below
click below
Don't Know
Remaining cards (0)
Know
retry
shuffle
restart
0:00
Embed Code - If you would like this activity on your web page, copy the script below and paste it into your web page.
Normal Size Small Size show me how
Normal Size Small Size show me how
BI01
| Question | Answer |
|---|---|
| absoluuttinen ikä | Fossiilin ikä melko tarkasti määriteltynä radioaktiivisten aineiden hajoamisen avulla |
| aerobinen | Happea vaativa (esim. eliö tai kemiallinen reaktio). Elinympäristö on aerobinen, jos se sisältää happea |
| aineenvaihdunta | Orgaanisten yhdisteiden hajoamista ja rakentumista. Yhteisnimitys eliön elintoimintojen ylläpitämiseksi tapahtuville reaktioille |
| alalaji | Lajin sisällä oleva populaatioiden ryhmä. Alalajiin kuuluvien populaatioiden välillä voi olla geenivirtaa. Alalaji poikkeaa lajin muista vastaavista ryhmistä taksonomisten ominaisuuksiensa sekä alleelikoostumuksensa suhteen |
| alleeli | Geenistä voi esiintyä yksi tai useampi muoto. Vaihtoehtoiset muodot ovat alleeleja ja eri alleelit tuottavat hieman erilaisia proteiineja. Alleeleja syntyy geenimutaatioiden seurauksena. |
| amebat | Yksisiimaisten toinen pääryhmä |
| apinaihminen | Ihmisten kehityslinjaan johtanut ihmismäinen apina, joka kuuluu kädellisten lahkoon (Homininit). |
| arkeonit | Domeeni. Yksisoluisten, tumattomien eliöiden ryhmä. |
| avainsopeuma | Sopeuma, joka mahdollistaa lajille tai eliöryhmälle uuden tavan hyödyntää resursseja ja sopeutua elinympäristöön |
| bakteerit | Domeeni. Yksisoluisten, tumattomien eliöiden ryhmä. |
| biodiversiteetti | Elollisen luonnon monimuotoisuus. Biodiversiteetillä tarkoitetaan: 1) eliölajin yksilöiden perinnöllistä erilaisuutta (geneettinen muuntelu), 2) tietyn alueen eliölajien lukumäärää (lajirunsaus) tai 3) ekosysteemien ja eliöyhteisöjen määrää ja kirjoa |
| biologia | Elollista luontoa ja elämää tutkiva tiede |
| biologinen lajimääritelmä | Määrittelemä, jonka mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään. Soveltuu parhaiten eläimiin. |
| biomolekyyli | Eliöissä esiintyvä orgaaninen yhdiste, jonka tuotantoa ja pitoisuutta eliön perimä säätelee. Biomolekyylit voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: proteiineihin, rasva-aineeisiin eli lipideihin, hiilihydraatteihin ja nukleiinihappoihin. |
| biosfääri | Maapallon osat, joissa on elämää (kivi-, vesi- ja ilmakehän osat). |
| biotieteet | Elävää luontoa ja sen ilmiöitä tutkivat tieteenalat |
| deduktio | Ilmiötä kuvaavasta yleistyksestä tehdään yksittäistapausta koskeva johtopäätös. |
| DNA | Deoksiribonukleotideista muodostuva biomolekyyli, joka muodostaa kaikkien eliöiden ja myös monien virusten perimän. DNA:ssa on eliön geneettinen koodi |
| domeeni | Elöiden tieteellisen luokittelun ylin hierarkiataso. Domeeneja ovat bakteerit ja arkeonit |
| ekologinen lajiutuminen | Lajiutuminen luonnonvalinnan kautta, mikä on seuraus yksilöiden erikoistumisesta elinympäristön resurssien käytön tai elintapojen suhteen. |
| ekolokero | Kuvaus lajin elintavoista, ja sen vaatimista resursseista. Pitää sisällään kuvauksen mm. lajin ravinnonhankintatavasta, lisääntymistavasta ja elinympäristöstä |
| ekotyyppi | Paikallinen populaatio, joka on luonnonvalinnan tuloksena geneettisesti sopeutunut elämään juuri tietynlaisella elinalueella |
| ekskavaatti | Tumallisten eliöiden yksi pääryhmä. Koostuu yksisoluista eliöistä. |
| eliö | Yhdestä tai useammasta elävästä solusta muodostuva elävä yksilö, joka kykenee reagoimaan ärsykkeisiin, lisääntymään, kasvamaan ja ylläpitämään vakaata sisäistä tilaa. |
| eläimet | Peräsiimaisten ryhmä, johon kuuluvat eliöt ovat monisoluisia ja toisenvaraisia. |
| emäsjärjestys | Geneettinen koodi perustuu DNA-nukleotidien emäsjärjestykseen. Geenien koodeja tarvitaan proteiinisynteesissä. |
| emäspari | DNA:n nukleotideissa esiintyy jokin neljästä emäksestä (adeniini A, guaniini G, tymiini T ja sytosiini C). Vastakkaisten juosteiden nukleotidien emäsosat pariutuvat, ja muodostavat A-T tai G-C emäspareja |
| emäsparisääntö | Sääntö, jonka mukaan DNA:n vierekkäisten juosteiden nukleotidit kiinnittyvät toisiinsa emäsosistaan siten, että A- ja T-emäkset sekä C- ja G-emäkset ovat vastakkain. Myös RNA-juoste voi pariutua emäsparisäännön mukaan, jolloin U-emäs pariutuu A:n kanssa |
| emi | Kasvien kukan naaraspuolinen osa, jossa munasolu sijaitsee |
| endosymbioosi | Yhteiselon muoto, jossa jokin eliö elää pysyvästi toisen eliön solun sisällä. |
| energia-aineenvaihdunta | Yhteisnimitys eliön elintoimintojen ylläpitämiseksi tapahtuville energiaa sitoville ja vapauttaville reaktioille |
| entsyymi | Biologinen katalyytti. Suurin osa entsyymeistä on proteiineja ja osa RNA:ta. Entsyymit mahdollistavat ja nopeuttavat biokemiallisia reaktioita sekä elävien solujen sisällä, että niiden ulkopuolella |
| epäorgaaninen | Eloton; esiintyy luonnossa riippumatta eliöiden olemassaolosta. |
| epäorgaaninen yhdiste | Eloton yhdiste. Aine, jota esiintyy elottomassa luonnossa, esimerkiksi vesi ja hiilidioksidi |
| erilaistuminen | Soluista tulee rakenteeltaan ja toiminnaltaan erilaisia, vaikka niiden perimä on sama kuin emosolussa. Muutokset johtuvat solun sisäisten ja ulkopuolisten perimään vaikuttavista asioista. tapahtuu esim kudosten muodostuessa |
| evoluutio | Populaation ja lajin perinnöllinen muuttuminen. Sukupolvien myötä tapahtuvat muutokset eliöpopulaatioiden geneettisessä koostumuksessa. Evoluutio voi johtaa uusien lajien syntyyn. Evoluutio jaetaan tarkastelutasoltaan mikro- ja makroevoluutioon |
| biologinen evoluutio | Eliöiden evoluutio; populaation ja lajin perinnölllinen muuttuminen sukupolvien myötä |
| kemiallinen evoluutio | Elämän syntymisen mahdollistanut vaihe. Sen ensimmäisessä vaiheessa epäorgaanisista aineista muodostui orgaanisten yhdisteiden pieniä rakenneyksikköjä, monomeerejä. Toisessa vaiheessa näistä muodostui polymeerejä: biomolekyylejä |
| makroevoluutio | Lajitasoa korkeampien taksonomisten tasojen evoluutio; uusien eliöryhmien kehittyminen pitkien ajanjaksojen kuluessa. Usein lajiutuminen katsotaan makroevoluution osaksi |
| mikroevoluutio | Mikroevoluutio käsittää populaatiossa tapahtuvat muutokset (alleelien esiintymistaajuudessa) ja voi johtaa myös lajiutumiseen. |
| evoluutiomekanismi | Tekijä joka vaikuttaa yksilöiden lisääntymistehokkuuteen ja populaation muuttumiseen. Evoluutiomekanismeja ovat geneettinen muuntelu, luonnonvalinta, geenivirta ja geneettinen ajautuminen. |
| evoluutioteoria | Charles Darwinin vuonna 1859 esittämä teoria siitä, miten eliöiden ominaisuudet välittyvät jälkipolville ja miten uusia ominaisuuksia syntyy; teorian mukaan kaikki eliöt ovat polveutuneet samasta kantamuodosta ja ovat sukua toisilleen. |
| fenotyyppi | Jonkin ominaisuuden ilmenemismuoto eliössä. Kehittyy eliölle genotyypin ja ympäristötekijöiden lopputuloksena. Käytetään myös, kun puhutuaan yhden geenin aiheuttaman ominaisuuden ilmentymisestä yksilössä |
| fossiili | Jäänne tai jälki, joka on muodostunut vähintään 10 000 vuotta sitten eläneestä eliöistä. |
| elävä fossiili | Nykyään elävä laji, joka on säilynyt melko muuttumattomana jopa miljoonien vuosien ajan esim siili |
| fossiilisarja | Eri ikäisistä fossiileista koostuva sarja, joissa on nähtävissä muinaisen lajin tai eliöryhmän kehittyminen nykyisenlaiseksi |
| johtofossiili | Fossiili eliölajista, jota esiintyi runsaslukuisena monilla alueilla, mutta vain suhteellisen lyhyen aikaa. Esimerkiksi trilobiitti |
| kivettymä | fossiili, joka on syntynyt, kun kudoksen molekyylit ovat korvautuneet mineraaleilla |
| painauma | Pehmeään maahan tai tulivuoren tuhkaan on jäänyt painanne, esimerkiksi jalanjälki. Maa tai tuhka on kovettunut ja jälki on säilynyt |
| subfossiili | Eliön jäänne, joka ei vielä ole muuttunut varsinaiseksi fossiiliksi. |
| valelma | Fossiili, joka on syntynyt kuorellisesta eläimestä, kun savi on täyttänyt eliön ontot sisäosat ja kovettunut. Muottina toiminut kuori on hajonnut, ja jäljelle on jäänyt eläimen muotoinen valelma. |
| välimuotofossiili | Fossiili, jossa on nähtävissä kahden eliöryhmän piirteitä. Esimerkiksi liskolintu. |
| fotosynteesi | Omavaraisissa eliöissä tapahtuva hiilen yhteyttäminen, jossa hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan valoenergian avulla sokeria ja happea. Valoenergiaa sitoutuu sokeriin kemialliseksi sidosenergiaksi |
| geeni | Osa kromosomia, joka sisältää koodin eli rakennusohjeet jonkin proteiinin (tai proteiinien) tai RNA-molekyylin valmistamiseksi |
| geenimutaatio | Yhden tai useamman emäksen muutos DNA:n emäsjärjestyksessä. Syntyy solunjakautumista edeltävässä replikaatiossa. Näihin kuuluvat pistemutaatiot ja lukukehysmutaatiot |
| geeniperhe | Yhteistä alkuperää olevien geenien ryhmä, jotka koodaavat samankaltaisia proteiineja. Syntyvät kromosomimutaatioiden, ja niitä seuraavien geenimutaatioiden seurauksena |
| geenipooli | Populaatioon kuuluvien yksilöiden kaikkien geenien ja niiden eri alleelien muodostama kokonaisuus |
| geenivirta | Kuvaa alleelien siirtymistä geenipoolista toiseen, kun yksilöt muuttavat populaatiosta toiseen. Geenivirta pitää lajin populaatioita geneettisesti yhtenäisenä. |
| geneettinen ajautuminen | Erityisesti pienissä populaatioissa esiintyvä ilmiö, joka kuvaa populaation alleelijakauman vaihtelua sattuman vaikutuksesta. Populaation sopeutuneisuus ympäristöön yleensä vähenee tämän seurauksena |
| geneettinen muuntelu | Perinnöllinen muuntelu; Populaation yksilöiden välinen vaihtelu, joka syntyy eroista niiden genotyypeissä. Geneettistä muuntelua tuottavat geenimutaatiot, suvullinen lisääntyminen ja geenivirta sekä horisontaalinen geeninsiirto. |
| geneettinen rekombinaatio(suvullinen) | Suvullisen lisääntymisen aikaansaama perimän uudelleenjärjestyminen seuraavaan sukupolveen. Syntyy meioosissa tekijänvaihdunnan ja vastinkromosomien sattumanvaraisen jakautumisen seurauksena. |
| genomi | kaikki eliön solussa oleva DNA |
| genotyyppi | Yksilön kaikkien geenien alleelikoostumus. Määrää perustan ja rajat eliön ominaisuuksille. Tarkastellaan usein yhden geenin kohdalla kerrallaan. Suvullisesti lisääntyvän eliön vastinkromosomeissa voi olla yhdestä geenistä samat tai eri alleelit. |
| hajottava valinta | Luonnonvalinnan muoto, joka toimii olojen muututtua ominaisuuden molempia ääripäitä suosiviksi ja keskiarvoyksilöitä karsiviksi. Sen seurauksena populaation ominaisuusjakauma muuttuu kaksihuippuiseksi molempien ääripäiden suuntaan. |
| hede | Kasvien siitepölyä tuottava, koiraspuolinen kukan osa |
| hedelmä | Koppisiemenisillä kasveilla hedelmöityksen jälkeen sikiäimestä muodostuva rakenne, jonka suojassa siemen kehittyy |
| hedelmöitys | Sukusolujen, eläimillä siittiö- ja munasolun, yhdistyminen. |
| heimo | Eliöiden tieteellisen luokittelun hierarkiataso, lahkon ja suvun välissä. |
| hiilihydraatti | Hiilihydraatit jaetaan pienimolekyylisiin (mono- ja disakkaridit), joita sanotaan sokereiksi, ja pitkäketjuisiin polysakkarideihin. Omavaraiset eliöt tuottavat hiilihydraatteja ottamalla energiaa ja aineita elottomasta luonnosta. |
| horisontaalinen geeninsiirto | DNA:n siirtyminen yksilöstä tai lajista toiseen muutoin kuin lisääntyessä. Tapahtuu esimerkiksi bakteerien ja virusten välityksellä. |
| hypertermofiili | Eliö, joka on sopeutunut elämään huomattavan kuumissa olosuhteissa (> 80° C). |
| hypoteesi | Olettamus, joka mahdollisesti selittää aikaisemmin havaittuja ilmiöitä ja joka muodostaa perustan jatkotutkimuksille. |
| ihmisapina | Apina, joka kuuluu kädellisten lahkoon (Hominidit) |
| ilmaputki | Niveljalkaisen ilmaputkiston putki, jolla se saa happea kudoksiinsa. |
| ilmarako | Kahden solun muodostama aukko, joka sijaitsee yleensä kasvin lehdissä. Mahdollistaa kaasujenvaihdon fotosynteesiä ja soluhengitystä varten |
| induktio | Yksittäisistä havainnoista johdetaan yleinen ilmiötä koskeva päätelmä |
| itsepölytys | Pölytys, jossa siitepöly siirtyy saman kukan tai saman kasviyksilön toisen kukan emille |
| itsesäätelykyky | Solujen, kudosten/solukon tai koko eliön kyky reagoida sisäisiin tai ulkoisiin muutoksiin, minkä seurauksena ne muuttavat omaa toimintaansa. Esimerkiksi kasvi kääntyy kohti valoa |
| johtosolukko | Putkilokasveilla aineiden kuljetukseen erikoistunut solukko. Puuosassa kulkeutuvat vesi ja ravinteet, nilaosassa yhteyttämistuotteet |
| joukkosukupuutto | Tapahtuma, jossa lyhyessä ajassa kuolee paljon lajeja; sukupuuttoaalto. |
| juoste | Nukleotideista muodostuva polymeeri, joka on DNA:ta tai RNA:ta; Nukleiinihappomolekyyli muodostuu yhdestä tai kahdesta juosteesta; DNA:ssa on yleensä kaksi ja RNA:ssa yksi juoste |
| kaari | Kasvien ja sienten tieteellisen luokittelun hierarkiataso kunnan ja luokan välissä perinteisessä luokittelussa |
| kaksikylkissymmetria | Eliö voidaan jakaa yhdessä suunnassa kahteen puolikkaaseen, jotka ovat toistensa peilikuvat. Eliöllä on pääpuoli ja peräpuoli, sekä oikea ja vasen puoli. |
| kaksineuvoinen | Eläin, joka tuottaa sekä naaras- että koiraspuolisia sukusoluja. Kasvi, jossa samassa kukassa on sekä heteet että emi |
| kambrikauden räjähdys | Kambrikauden aikana, noin 541–485 miljoonaa vuotta sitten, monisoluisen elämän monimuotoistuminen maapallolla oli nopeaa. |
| kasvit | Tumallisten eliöiden yksi pääryhmä. Siihen kululuat vihreiden kasvien lisäksi punalevät ja glaukofyytit |
| kasvullinen lisääntyminen | Kasvien suvutonta lisääntymistä. |
| kasvupaikkamuoto | Kasvin fenotyyppi tietynlaisessa kasvupaikassa, johon vaikuttavat paikan ympäristötekijät. Sama kasvi on erilainen toisenlaisissa ympäristöoloissa, eli kasvupaikkamuodot eivät eroa geneettisesti toisistaan. kasvupaikan aiheuttamaa muuntelua |
| kelpoisuus | (fitness)Yksilön kyky saada lisääntymiskelpoisia jälkeläisiä verrattuna populaation muihin jäseniin. Muita suurempi jälkeläismäärä osoittaa yksilön olevan lajikumppaneitaan paremmin sopeutunut elinympäristöönsä. |
| kemiallinen energia | Yhdisteen atomien välisiin kemiallisiin sidoksiin sitoutunut energia. |
| kemosynteesi | Omavaraisen eliön keino sitoa energiaa epäorgaanisten aineiden hapetus-pelkistysreaktiosta ja muodostaa sokereita epäorgaanisista hiiliyhdisteistä; hiilen yhteyttäminen kemiallisen energian avulla. |
| kitiini | Selluloosaa muistuttavasta polysakkaridista koostuva kova aine. Niveljalkaisten ulkoinen tukiranka ja monien sienten sekä levien soluseinä sisältää kiitiiniä. |
| klooni | Perimältään samanlaisten yksilöiden joukko |
| klorofylli | Kasvien ja bakteerien vihreitä väriaineita (pigmenttejä), jotka toimivat valonenergiaa sitovina molekyyleinä fotosynteesissä. |
| koevoluutio | Kahden tai useamman toisiinsa vaikuttavan lajin rinnakkainen evoluutio, jossa yhden lajin muutokset vaikuttavat vastavuoroisesti toiseen. |
| koppisiemeninen kasvi | Siemenkasvit, joiden siemenaiheet kehittyvät emin sikiäimessä. Sikiäimestä kehittyy siemenen ympärille hedelmä. Esimerkiksi voikukka ja pihlaja. |
| kromalveolaatit | Tumallisten eliöiden yksi pääryhmä. Monimuotoinen yksi- ja monisoluisista eliöistä koostuva ryhmä |
| kromosomi | DNA:sta ja proteiineista muodostunut rakenne, jossa geenit sijaitsevat. Tumattomilla eliöillä ne ovat rengasmaisia ja sijaitsevat tumassa. Tumallisilla eliöillä ne ovat lineaarisia ja sijaitsevat tumakotelon sisällä. |
| kromosomimutaatio | Mutaatio, jossa kromosomin rakenne muuttuu. Kromosomin osa voi esimerkiksi kahdentua eli kopioitua, kääntyä, hävitä tai siirtyä toiseen kromosomiin. |
| kromosomistomutaatio | Mutaatio, jossa kromosomien lukumäärä muuttuu. Jaetaan aneuploidiaan ja polyploidiaan. |
| kulttuuri | Toiminta, joka siirtyy opittuna yksilöltä ja sukupolvelta toiselle. |
| kulttuurievoluutio | Tietojen ja taitojen järjestelmällinen ja aktiivinen siirtäminen sukupolvelta toiselle. Mahdollista vain korkeamman tason oppimiseen ja ajatteluun kykenevillä lajeilla. Muutos, joka tapahtuu yksilöiden käyttäytymisessä, kun he oppivat toisilta yksilöiltä. |
| kunta | Eliöiden tieteellisen luokittelun toiseksi ylin hierarkiataso perinteisessä luokittelussa. |
| kuroutuminen | Suvuttoman lisääntymisen tapa, jossa uusi solu syntyy emosolun kasvattamasta ulokkeesta. |
| kädelliset | Nisäkkäiden lahko, jolle on ominaista tarttumiseen erikoistuneet raajat. |
| käymisreaktio | Kemiallinen reaktiosarja, jossa energiaa vapautuu orgaanisista aineista solun käyttöön (eliön elintoimintoihin) ilman happea. Alkoholi- ja maitohappokäyminen. |
| laakamadot | Eläinten pääjakso, johon kuuluu päältä litistyneitä matomaisia eläimiä, joilla ei ole ruumiinonteloita eikä verenkierto- ja hengityselimistöä. |
| lahko | Eliöiden tieteellisen luokittelun hierarkiataso, heimon ja luokan välissä. |
| laji | Eliöiden tieteellisen luokittelun perusyksikkö. Lajilla on kaksiosainen nimi, jonka ensimmäinen osa ilmaisee suvun ja jälkimmäinen lajin |
| lajiutuminen | Uuden lajin synty, joka voi tapahtua mikroevoluution seurauksena. Vaatii populaation eristymisen ja lisääntymisesteen kehittymisen. Tapahtuma mikro- ja makroevoluution rajakohdassa, ja se on perinteisesti luettu makroevoluution osaksi. |
| liekokasvit | Putkilokasveihin kuuluvia liekomaisia itiökasveja. Neulamaiset tai suomumaiset lehdet |
| liitukauden joukkotuho | Noin 66 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut joukkosukupuutto, joka alkoi yhden tai useamman asteroidin törmäyksestä Maahan. |
| limakapseli | Bakteerisolun soluseinän ulkopuolella oleva, solua suojaava rakenne. |
| lipidi | Biomolekyyli, joka ei liukene veteen. Esimerkiksi varsinaiset rasvat, fosfolipidit, karotenoidit ja steroidit |
| lisääntymiseste | Piirre, joka estää yksilöiden lisääntymisen muiden saman lajin populaatioiden yksilöiden kanssa. Sen syntyminen voi johtaa lajiutumiseen. |
| loinen | Eliö, joka hankkii energiansa toisesta elävästä eliöstä aiheuttaen sille vahinkoa. |
| LUCA | (viimeinen yhteinen esivanhempi) (last universal common acestor) Hypoteettinen eliö, josta kaikki nykyiset eliöt polveutuvat. |
| luokka | Eliöiden tieteellisen luokittelun hierarkiataso lahkon ja kaaren (kasvi- ja sienitieteissä) tai pääjakson (eläintieteessä) välissä |
| luonnontieteet | Tieteenalat, jotka tutkivat luontoa empiirisin metodein, tavoitteenaan muodostaa luonnonilmiöitä koskevia yleisiä lainalaisuuksia. |
| luonnonvalinta | Prosessi, jossa kelpoisimmat yksilöt saavat lajikumppaneitaan enemmän jälkeläisiä. Populaation alleelijakauma muuttuu vähitellen kelpoisimpien yksilöiden kaltaiseksi, ja yksilöt muuttuvat keskiarvoltaan kohti kelpoisimpien yksilöiden fenotyyppejä. |
| maakasvit | Vihreiden kasvien ryhmä, johon kuuluvat maksasammalet, sammalet, liekokasvit, sanikkaiset ja siemenkasvit |
| maantieteellnen isolaatio | Tilanne, jossa jokin fyysinen este katkaisee populaation geenivirran muiden populaatioiden kanssa. |
| makroevoluutio | Lajitasoa korkeampien taksonomisten tasojen evoluutio; uusien eliöryhmien kehittyminen pitkien ajanjaksojen kuluessa. Usein myös lajiutuminen katsotaan makroevoluution osaksi |
| maksasammalet | Yksi maakasvien ryhmistä. Osa on sekovartisia, mutta suurin osa on lehdellisiä. Lehdistä puuttuu keskisuoni |
| meioosi | Sukusolujen syntyyn johtava tumanjakautuminen, jossa kromosomiluku puolittuu |
| mikroevoluutio | Mikroevoluutio käsittää populaatiossa tapahtuvat muutokset (alleelien esiintymistaajuudessa), ja voi johtaa myös lajiutumiseen |
| Millerin vulkaaninen koe | Tieteellinen koe, jossa jäljiteltiin tulivuorenpurkausta muinaisessa kaasukehässä, ja jossa epäorgaanisista aineista muodostui orgaanisia molekyylejä. |
| mitokondrio | Tumallisen solun energia-aineenvaihduntaan erikoistunut soluelin, jossa soluhengityksen happea vaativat vaiheet tapahtuvat. Mitokondriot ovat muodostuneet endosymbioosin kautta. |
| molekyyligenetiikka | Molekyyligenetiikka on biologian osa-alue, joka tutkii geenien rakennetta ja toimintaa molekyylitasolla sekä sitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta toiselle. |
| molekyylikello | Tietyissä geeneissä tapahtuu mutaatioita tasaisella nopeudella. Tämän avulla saadaan tietoa eliöiden evoluutiohistoriasta |
| muodonvaihdos | Eliön kehityskaari, joka etenee toisistaan selvästi poikkeavien kehitysvaiheiden (muna, toukka, kotelo) kautta kohti aikuista yksilöä. Muodonvaihdosta esiintyy yleisesti selkärangattomilla eläimillä ja sammakkoeläimillä. |
| mutaatio | Pysyvä muutos eliön perimässä, eli DNA:ssa. Mutaatioita syntyy itsestään sekä mutageenien aiheuttamana. Jaetaan laajuutensa puolesta geeni-, kromosomi- ja kromosomistomutaatioihin |
| mutageeni | Kemiallinen tai fysikaalinen tekijä, joka lisää mutaatioiden määrän spontaania taustatasoa suuremmaksi. Esimerkiksi ionisoiva säteily. |
| muuntelu | Populaation sisällä esiintyvä vaihtelu jonkin ominaisuuden suhteen. Muuntelu jaetaan syntytapansa perusteella geneettiseen ja ympäristön aiheuttamaan muunteluun |
| nila | Johtosolukon osa, joka on erikoistunut yhteyttämistuotteiden kuljetukseen putkilokasveilla |
| nilviäiset | Merissä, sisävesissä ja maalla eläviä eläimiä, joilla on joko sisäinen tai ulkoinen kalkkipitoinen tukirakenne |
| niveljalkaiset | Maalla, vedessä tai ilmassa eläviä eläimiä, joilla on kitiinikuori ja nivelikkäät raajat. Niveljalkaiset muodostavat lajilukumäärältään suurimman eläinten ryhmän pääjakson |
| nivelmadot | Vedessä tai maalla eläviä, jaokkeellisia eläimiä, joiden pinnalla on ohut kutikula ja sen alla rengas- ja pitkittäislihasten kerros. Nivelmadoilla on tikapuuhermosto ja alkeelliset erityselimet. |
| nukleiinihapot | DNA ja RNA: Biomolekyylejä, jotka koostuvat nukleotideistä. Toimivat solussa perinnöllisen tiedon säilömisessä ja siirtämisessä, osa toimii entsyymeinä. |
| nukleotidi | Nukleiinihapon rakenneosa. Muodostuu kolmesta osasta, joita ovat sokeri, fosfaatti ja emäs. DNA muodostuu DNA-nukleotideista, joissa sokerina on deoksiriboosi, ja RNA muodostuu RNA-nukleotideista, joissa sokeri on riboosi |
| orgaaninen | Aine joka sisältää toisiinsa liittyneitä hiiliatomeja. Orgaanisia aineita muodostuu pääasiassa solujen aineenvaihdunnan tuotteina. |
| orgaaninen yhdiste | Yhdiste, jossa on pääasiassa hiiltä ja vetyä. Proteiinit, hiilihydraatit, rasva-aineet eli lipidit ja nukleiinihapot. |
| organisaatiotaso | Biologian tarkastelukohteiden eri tasot: atomi, molekyyli, makromolekyyli, soluelin, solu, kudos/solukko, elin, elimistö, eliö, populaatio, eliöyhteisö, ekosysteemi ja biosfääri. |
| paljassiemeninen kasvi | Siemenkasvit, joiden siemenaiheet kehittyvät emilehtien pinnalla. Esimerkiksi kuusi ja mänty |
| partenogeneesi | Suvullisen lisääntymisen muoto, jossa yksilö kehittyy naaraspuolisesta sukusolusta ilman munasolun hedelmöitymistä |
| PCR | polymeraasiketjureaktio) (PCR, polymerase chain reaction) DNA:n monistustekniikka ’’in vitro’’. |
| perimä | Eliön perimä, joka muodostuu DNA:sta. Myös viruksilla on genomi, joka on DNA:ta tai RNA:ta; Sisältää kromosomit, ja niissä olevat geenit – laajemmin määriteltynä myös geenien ulkopuoliset alueet |
| permikauden joukkotuho | Maan historian suurin tunnettu joukkosukupuutto, joka tapahtui noin 251 miljoonaa vuotta sitten. |
| perustajavaikutus | Ilmiö, jossa pieni joukko yksilöitä erkaantuu populaatiosta. Syntyneeseen pieneen populaatioon vaikuttaa geneettinen ajautuminen. |
| peräsiimaiset | Yksisiimaisten ryhmä, johon kuuluvat sienet ja eläimet sekä osa yksisoluisista tumallisista eliöistä. Niiden soluissa (ainakin joissain niistä) on yksi liikkumiskyvyn tuottaa siima solun peräpäässä. |
| pigmentti | Eliöiden tuottamia, toiminnaltaan vaihtelevia värillisiä yhdisteitä. Syanobakteerit, purppurabakteerit ja kasvit käyttävät pigmenttejä fotosynteesiin. |
| piikkinahkaiset | Pääjakso, johon kuuluu valtamerissä eläviä eläimiä. Toukat ovat kaksikylkisiä, mutta täysikasvuiset säteittäissymmetrisiä. |
| plasmidi | Kromosomin ulkopuolista perinnöllistä ainesta sisältävä DNA-rengas tai suorarakenteinen DNA-molekyyli |
| polttiaiseläimet | Vedessä eläviä, muutamasta solukerroksesta koostuvia, säteittäissymmetrisiä eläimiä, joilla on yksinkertainen hermosto ja supistumiskykyisiä lihassoluja. |
| populaatio | Muodostuu samanaikaisesti samalla alueella elävistä yksilöistä, jotka voivat lisääntyä keskenään. Lajin yksilöt elävät populaatioissa, ja niissä yksilöt ovat lisääntymisetäisyydellä toisiinsa nähden. Populaatio muodostaa lajin lisääntymisyksikön |
| proteiini | Aminohapoista koostuva typpipitoinen biomolekyyli. Geenissä on koodi tietyn proteiinin rakentamiseen |
| proteiinisynteesi | Biologinen prosessi, jossa solu muodostaa aminohapoista proteiinin DNA:ssa olevan geenin koodin mukaan. |
| pullonkaulailmiö | Geneettisen ajautumisen muoto, jossa populaatio kutistuu äkillisesti tai lyhytaikaisesti pienemmäksi. Pienessä populaatiossa alleelijakauma vaihtelee sattuman vaikutuksesta. |
| putkilokasvit | Yksi vihreiden kasvien ryhmistä. Sanikkaiset ja siemenkasvit. Putkilokasvien solut muodostavat aineiden kuljetukseen erikoistuneita johtosolukoita. |
| puuosa | Johtosolukon osa, joka on erikoistunut veden ja siihen liuenneiden ravinteiden kuljetukseen putkilokasveilla. |
| pystyasento | Eliön käveleminen kahden jalan varassa |
| pääjakso | Eläinten tieteellisen luokittelun hierarkiataso kunnan ja luokan välissä perinteisessä luokittelussa. |
| pölytys | Siemenkasvien siitepölyn kulkeutuminen heteistä emille |
| ravinne | Aine, jota omavaraiset eliöt tarvitsevat muodostaakseen biomolekyylejä. Eliö ei pysty itse valmistamaan ravinnetta, joten sen täytyy ottaa ravinne ympäristöstään. |
| ravinto | Eliöiden tuottamia molekyylejä, joita toisenvaraiset eliöt käyttävät saadakseen aineita ja energiaa. |
| ribosomi | Soluelin, joka osallistuu proteiinien tuottamiseen |
| risteymä | Kahden perimältään erilaisen yksilön jälkeläinen. Lajiristeymä on kahden eri lajiin kuuluvan yksilön jälkeläinen |
| ristipölytys | Pölytys, jossa siitepölyn pitää siirtyä toisen kasvin emille, jotta hedelmöitys on mahdollinen |
| RNA | RNA-nukleotideista muodostuva biomolekyyli. Muodostuu yleensä yhdestä pitkästä juosteesta. Toimii solussa eri tehtävissä geeninluennassa ja sen säätelyssä. Muodostaa monien virusten perimän. |
| samasyntyinen | Rakenne, jonka taustalla on sama evolutiivinen alkuperä. Esimerkiksi selkärankaisten eläinten eturaajojen luusto(homologinen) |
| samatoiminen | Rakenne, jonka taustalla on sopeutuminen samanlaiseen tehtävään. Esimerkiksi lintujen ja perhosten siivet(analoginen) |
| sammalet | Yksi maakasvien ryhmistä. Sammalilla ei ole veden ottamiseen erikoistuneita juuria. |
| sanikkaiset | Putkilokasveihin kuuluvia itiökasveja. |
| seksuaalivalinta | Lisääntymismenestykseen vaikuttava valinta, jossa yksilön lisääntymistä edistää jokin ominaisuus, jonka perusteella kumppani valitaan. Jaetaan sukupuolten väliseen valintaan ja sukupuolen sisäiseen kilpailuun |
| selkäjänteiset | Maalla, vedessä tai ilmassa eläviä eläimiä, joilla on ainakin jossain kehitysvaiheessa selkäjänne, joka jäykistää kehon ja antaa sille tukea liikkuessa. Vaippaeläimet, suikulaiset ja selkärankaiset kuuluvat selkäjänteisiin. |
| siemen | Siemenkasveilla hedelmöityksen tuloksena syntyvä rakenne, joka sisältää alkion, vararavinnon ja siemenkuoren |
| siemenkasvit | Putkilokasveihin kuuluvia siemenillä lisääntyviä kasveja. |
| sienet | Peräsiimaisten ryhmä, johon kuuluu sekä yksi- että monisoluisia toisenvaraisia eliöitä. |
| sienieläimet | Vedessä eläviä, pohjaan kiinnittyneitä eläimiä. Sienieläimillä ei ole selkeästi erillisiä elimiä |
| sienijuuri | Sienirihmaston ja kasvin juuriston muodostama kokonaisuus. Yleensä mutualistinen, molempia osapuolia hyödyttävä vuorovaikutussuhde |
| sienijuuristo | Kasvin juurien ja niiden kanssa yhteiselossa elävien sienten yhdessä muodostama alue, johon molempien toiminta vaikuttaa. |
| siitos | Eläimillä hedelmöitymiseen johtava tapahtuma, jossa siittiöt siirtyvät munasolun luo |
| sisarkromatidit | Kromosomin kahdentumisen tuloksena syntyneet identtiset kromatidit eli DNA-juosteet |
| sisäinen siitos | Siittiö siirtyy munasolun luo naaraan sukupuolielimistössä. |
| soidin | Monien eläinten pariutumista edeltävä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on varmistaa lisääntymiskumppanin sopivuus ja samaan lajiin kuuluminen. |
| solu | Eliöiden pienin rakenteellinen ja toiminnallinen yksikkö. Yksinkertaisimmillaan eliö koostuu vain yhdestä solusta |
| soluelin | Solunsisäinen itsenäinen rakenne, jolla on oma tehtävänsä. Soluelimet voivat olla joko lipidikalvon ympäröimiä, kuten mitokondrio ja viherhiukkanen, tai kalvottomia kuten ribosomi |
| soluhengitys | Happea vaativa kemiallinen reaktiosarja, jossa energiaa vapautuu orgaanisista yhdisteistä (yleensä glukoosista) solun käyttöön eli eliön elintoimintoihin. |
| soluhengityskalvosto | Joillakin bakteereilla esiintyvä, solukalvosta sisäänpäin poimuttunut solukalvon osa, jossa tapahtuu soluhengitysreaktioita |
| solukalvo | Lipideistä muodostuva solun pintakalvo. Se rajaa soluliman solun ulkopuolella olevasta aineesta ja säätelee aineiden kulkua soluun ja solusta ulos. |
| solulima | Solun sisällä oleva neste, joka on suurimmaksi osaksi vettä ja siihen liuenneita aineita. Myös soluelinten lasketaan kuuluvan solulimaan |
| solunjakautuminen | Tapahtumaketju, jossa solu jakautuu kahdeksi soluksi. |
| soluseinä | Jäykkä rakenne solukalvon ulkopuolella useimmilla kasvi- ja sienisoluilla. |
| soluväliaine | Eläinsolujen ympärilleen tuottamia proteiineja ja hiilihydraatteja. Soluväliaine liittää solut toisiinsa ja toimittaa solujen välisiä viestejä |
| sopeuma | Lajin perinnöllinen ominaisuus, joka lisää sen sopeutumista elinympäristöönsä; adaptaatio. |
| sopeutumislevittäytyminen | Nopea lajiutuminen yhteisestä kantamuodosta eri ekolokeroihin. Esimerkiksi darwininsirkut. |
| suhteellinen ikä | Fossiilin ikä määriteltynä suhteessa toisten, iältään tunnettujen fossiilien ikään. |
| suku | Tieteellisen luokittelun hierarkiataso, joka koostuu joukosta geneettisesti läheisiä lajeja. |
| sukupolvenvuorottelu | Elinkierto, jossa suvullinen ja suvuton lisääntyminen vuorottelevat. |
| sukusolu | Meioosissa syntyvä monisoluisten eliöin lisääntymissolu |
| surkastuma | Elin tai sen osa, joka on käynyt evoluution kuluessa tarpeettomaksi. Esimerkiksi ihmisellä vilkkuluomi. |
| suuntaava valinta | Luonnonvalinnan muoto, joka toimii olojen muututtua ominaisuuden toista ääripäätä suosivaksi. Sen seurauksena ominaisuusjakauma siirtyy toisen ääripään suuntaan, eli ominaisuuden keskiarvo muuttuu. Toisen ääripään yksilöt voivat karsiutua kokonaan pois. |
| suvullinen lisääntyminen | Sukusolujen välityksellä tapahtuva lisääntyminen. Yleensä tapahtuu hedelmöitys, mutta munasolu voi lähteä kehittymään myös ilman hedelmöitystä. |
| suvuton lisääntyminen | Ilman sukusoluja tapahtuva lisääntyminen, jossa jälkeläinen on perimältään emosolun kaltainen. |
| systematiikka | Systematiikka tutkii eliöiden monimuotoisuutta ja eliöiden välisiä sukulaisuussuhteita. Sen ero taksonomia-käsitteeseen on pieni |
| säteittäissymmetria | Eliö voidaan jakaa monensuuntaisilla tasoilla kahteen symmetriseen puoliskoon. |
| taksonomia | Eliöiden tieteellinen luokittelu. Tieteenala, joka sisältää eliöiden kuvauksen, nimeämisen ja luokittelun. |
| tarkkuusote | Kädellisen ote, jossa peukalo taittuu vasten kämmenen muita sormia. |
| tasalämpöisyys | Eläimen ruumiinlämpötilan aktiivinen ylläpito tietyllä vakaalla tasolla. Tasalämpöisiä eläimiä ovat linnut ja nisäkkäät. Tasalämpöisyys perustuu lämmöntuoton ja lämmönpoiston välisen tasapainon ylläpitoon. |
| tasapainottava valinta | Luonnonvalinnan muoto, joka toimii muuttumattomissa oloissa. Sen seurauksena keskiarvoyksilöt runsastuvat ominaisuusjakaumassa edelleen, ja ääripäiden yksilöt karsiutuvat pois. Ominaisuuden keskiarvo ei muutu. |
| tekijäinvaihdunta | Meioosissa vastinkromosomien välillä tapahtuva kromosomien osien vaihto. |
| tieteellinen nimi | Eliölajien nimeämisestä sovittu käytäntö, jossa eliön nimi koostuu joko kahdesta tai kolmesta osasta. Nimen ensimmäinen osa tarkoittaa sukua, toinen lajia ja kolmas alalajia. |
| tuma | Tumallisten solujen osa, joka sisältää kromosomit. Tuman geneettinen materiaali ohjaa solun toimintaa |
| tumakotelo | Kaksikerroksinen kalvorakenne, joka erottaa tuman muusta solusta. |
| tumallinen | Eliö, jonka kromosomit ovat tumakotelon eristäminä solussa. |
| tumaton | Eliö, jonka kromosomit eivät ole tumakotelon eristäminä solussa. |
| ulkoinen siitos | Siittiö siirtyy munasolun luo naaraan sukupuolielimistön ulkopuolella, yleensä vedessä |
| vaihtolämpöisyys | Eläimen lämpötila muuttuu ympäristön mukaan. Vaihtolämpöisten liikkeet ja toiminnot hidastuvat kylmässä ja lopulta ne voivat pysähtyä kokonaan. |
| vakuoli | Etenkin kasvi- ja sienisolussa paljon tilaa vievä soluelin. Hajottavien reaktioiden tapahtumispaikka ja kasveilla pigmenttien sijoituspaikka. Ylläpitää solun sisäistä painetta osmoosin avulla ja tukee siten eliön rakennetta. |
| vastinkromosomit | Sukusolujen mukana vanhemmita perityt samanlaiset kromosomit, jotka muodostavat kromosomiparin |
| viherhiukkanen | Kasvisoluissa ja eräissä levissä tavattava soluelin, jossa tapahtuu eliölle näkyvästä valosta energiaa sitova fotosynteesi |
| vihreät kasvit | Kasvien ryhmä, johon kuuluvat maakasvit ja useat leväryhmät. |
| virus | Perintöainesta (DNA tai RNA) sisältävä orgaaninen rakenne, joka pystyy toimimaan ja lisääntymään vain elävissä soluissa |
| voimaote | Kädellisen ote, jossa peukalo taittuu kämmenen sivulle eroon muista sormista. |
| yhteyttämiskalvosto | Joillakin bakteereilla esiintyvä, solukalvosta sisäänpäin poimuttunut solukalvon osa, jossa tapahtuu yhteyttämisreaktioita. |
| yhteyttämisreaktio | Yksinkertaisten aineiden muuttaminen suuremmiksi orgaanisiksi molekyyleiksi. Tärkein yhteyttämisreaktio on omavaraisten eliöiden suorittama hiilen assimilaatio. Esimerkiksi syanobakteereilla esiintyy lisäksi molekulaarisen typen yhteyttämistä |
| yksilö | Populaatioon tai lajiin kuuluva, yksittäinen, useimmiten muista saman lajin yksilöistä suhteellisen riippumaton eliö. Yksittäinen organismi |
| yksisiimaiset | Tumallisten eliöiden yksi pääryhmä. Siihen kuuluu kaksi ryhmää, amebat ja peräsiimaiset |
| ympäristön aiheuttama muuntelu | Erilaisten ympäristötekijöiden aiheuttama yksilöiden välinen vaihtelu ominaisuuden suhteen genotyypin määräämissä rajoissa. Eroja voi syntyä yksilöiden eläessä erilaisissa elinympäristöissä; (muovautumismuuntelu). |
Created by:
eev