click below
click below
Normal Size Small Size show me how
pressure pointsee
| vuosiluku | vastaus |
|---|---|
| -1700 | Hammurabin laki |
| -753 | Rooman valtion perinteinen perustamisvuosi |
| -700 -luku | Kreikassa yhteiskunnan agraarinen luonne alkoi väistyä ja vaihdanta ja rahatalous edetä |
| -640 - -558 | Solon, tuomari |
| -600 -luku | Ateenan talonpojat ahtaalle kun maahan tulvi ulkomailta halpaa viljaa |
| -510 eteenpäin | Rooman valtiomuoto tasavaltainen |
| -450 | XII taulun lait |
| -367 | tie ylimpiin virkoihin muille kuin patriiseille avattiin, kansantribuuni-instituutio syntyi |
| -322 | Aristoteles kuoli |
| -199 - -120 | antiikin kuuluisimpia historioitsijoita Polybios |
| -100 - + 200 | klassinen kausi |
| -27 | Augustus valtaan |
| 27 -285 | prinsipaatin aika |
| 161 | Gaiuksen oppikirja Gaius julkaistiin |
| 285 -565 | dominaatin aika |
| 300 -luvulla | Theodosius II:n hallitsi |
| 354 -430 | kirkkoisä Augustinus |
| 476 | germaaniheimojen valloitukset Roomassa |
| 527 -534 | Corpus Iuris Civilis laadittiin Triboanuksen ja häntä avustaneen komission työllä |
| 527 -565 | keisari Justinianuksen valtakausi |
| 534 | Justinianuksen Corpus Iuris Civilis |
| 600 -luku | islamilaisen oikeuden koronotonkielto "riba-instituutio" |
| 700 -luvulla | koottiin yhteen kirkolliskokousten päätöksiä ja paavien antamia kirjeitä |
| 1066 => | Vilhelm Valloittajan johtamien Ranskan normannien toimesta tapahtuneen Englannin valloituksen jälkeinen aika |
| 1098 | oikeustieteen opetus alkoi munkki Irneriuksen luennoista Bolognassa |
| 1100 -luku | oikeustieteen synty |
| 1100 - 1200luvuilla | kansallisvaltioiden kehitys alkoi Englannissa |
| 1100 - 1200lukujen taite | kirkon yhteiskunnallinen mahtiasema faktisesti suurimmillaan |
| 1100 -1200luvuilla | vaikuttaneet paavit näinä kirkon suuruuden aikoina olivat yliopistollisen juristikoulutuksen saaneita |
| 1100 -luku | jury-järjestelmä syntyi |
| 1100 -luku | ensimmäiset kannekaavoja koskeneet luettelot ja kommentaariteokset laadittiin Englannissa |
| 1122 | piispat tunnustivat keisarin feodaaliseksi päämiehekseen, ylin hengellinen valta paavilla |
| 1140 | Decretum Gratini, munkki Gratinuksen, joka vaikutti Bolognassa kokoama kanoninen kodifikaatio |
| 1154 -1189 | Henrik II hallituskausi |
| 1178 | Westminsterin kuninkaallinen tuomioistuin perustettiin |
| 1200 -luku | ristiretket Suomeen |
| 1200 -luvulta lähtien | maalaisoikeutta alettiin kodifioida |
| 1200 -luvun puolivälissä | maaseudun tapaoikeuden kodifikaatio Ranskassa, Ludwig Pyhän laita ja Bouvoisin tapaoikeus |
| 1215 | jumaltuomiot (ordiaalit) ja muut syyllisyyden selvittämiset yliluonnollisin voimin kiellettiin |
| lateraanikokouksen päätöksellä | |
| 1215 | turvakirja Magna Charta, turvasi ennen muuta aatelisen ylimystön oikeuksia vahvistuvaa keskusvaltaa vastaan |
| 1225 -1274 | Tuomas Akvinolainen |
| 1234 | Decterales Greforii IX / Liber Extra |
| 1235 | Sachsenspiegel, Saksan alueella laadittu maaseudun tapaoikeuden kodifikaatio |
| 1240 -1480 | tataarien eli idästä tulleiden valloittajien (Mongolia) valtakausi Venäjällä |
| 1258 | säädettiin, että uusia kannekaavoja ei saanut antaa ilman ylhäisaatelin dominoivan neuvoston suostumusta |
| 1265 | Siele Partidas Alfonso X:n aloitteesta laadittu maaseudun tapaoikeuden kodifikaatio |
| 1295 => | edellytettiin myös parlamentin lupaa kannekaavojen antamiseen |
| 1300 -luvulle tultaessa | yliopistojen määrä nousi toiselle kymmenelle |
| 1300 -luvun puolivälissä | Maunu Eerikinpojan kaupunkilaki Ruotsi-Suomessa |
| 1300 -1400luku | kapinoita ja levottomuuksia jo tuolloin |
| 1314 -1357 | Bartolus (ruhtinas?), oppi että alueellinen tuomiovalta alueen suvereenille hallitsijalle, |
| vaikka korkein poliittinen valta pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarille | |
| 1339 | Bolognan yliopiston oikeustieteen professoreista 27 oli legistejä ja 12 dekretistejä |
| 1400 -luvulla | kansallisvaltioiden kehitys alkoi Ranskassa |
| 1400 -luvun lopulla | yliopistoja yli sata |
| 1400 -luku | Ranskassa aitoa absolutismia |
| 1400 -luku | Välimeren piirissä käyttöön kaleeriorjuus |
| 1400 -1900 | Afrikasta kuljetettiin muihin maanosiin 15 miljoonaa orjaa |
| 1469 -1527 | Niccolò Machiavelli |
| 1477 | Upsalan yliopisto perustetaan |
| 1480 about | Moskova pystyi karkottamaan tataarit |
| 1483 -1546 | uskonpuhdistaja Martti Luther |
| 1495 | saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan perustettu ylin kamarioikeus sai nimenomaiset valtuudet |
| soveltaa roomalaista oikeutta | |
| 1500 -luvulla | kansallisvaltioiden kehitys alkoi Espanjassa |
| 1500 -1600luvuilla | oppia jaetusta omistusoikeudesta, aatelisto käytti Ruotsi-Suomessa |
| 1500 -luvun | inflaatio ryöstäytyi valloilleen |
| 1500 -luku | (talonpoikais)kapinoiden huippuvaihe |
| 1500 -luku | Amsterdam maailman johtavia kaupan keskuksia |
| 1500 -luvulla | toteutettiin Espanjassa, Englannissa ja eräissä Saksan ruhtinaskunnissa hallinnon reformit |
| 1500 -luvulla | espanjalaiset ottivat kantaa siirtomaiden valloituksiin liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin |
| 1530 -1584 | Iivana Julma |
| 1532 | Kaarle V:n antama Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnon rikoslaki Constitutio criminalis carolina |
| 1560 -1584 | Filip II Espanja |
| 1563 | Eerik XIV:n antama patentti törkeistä rikoksista: Jumalan käskyt = esivallan käskyt |
| 1582 -1918 | Corpus Iuris Canonici, katolisen kirkon oikeuden kodifikaatio, kirkon virallisten oikeussääntöjen kokoelma |
| 1583 -1645 | Hugo Grotius, rationaalisen luonnonoikeuden oppi-isä |
| 1588 -1679 | Thomas Hobbes |
| 1589 | ensimmäinen työ- ja ojennuslaitos Euroopassa perustettiin Amsterdamiin |
| 1596 -1597 | nuijasota |
| 1597 | törkeistä rikoksista säädetyn patentin esipuhe Mooseksen laki, Ruotsi-Suomi |
| 1600 -luvulla | rationaalinen eli järkiperäinen ajattelu nousi tieteellisen ajattelun perusprinsiipiksi |
| 1600 -luvun puoliväli | yli 2/3 maanviljellystä pinta-alasta opin jaetusta omistusoikeudesta piiriin |
| 1600 -luvun | ensimmäisinä vuosikymmeninä keskusvalta Ruotsi-Suomessa vahvistui niin paljon, että se |
| kykeni huolehtimaan konfliktien käsittelystä kaikissa vaiheissa => moderni valtio syntyi (juridinen vallankumous) | |
| 1600 -luvun loppupuolelle | saakka kaksilinjainen oikeusjärjestelmä säilyi voimassa |
| 1600 -luvulla viimeistään | absolutismi oli lyönyt itsensä läpi miltei kaikkialla Euroopassa |
| 1600 -luvun jälkimmäisen | puoliskon Hollannissa valtaa piti varakas kauppiasaristokratia |
| 1600 -1700 luvuilla | Ruotsi-Suomessa hovioikeuksien leuteraatio- eli lieventämisoikeudella suuri merkitys rangaistusjärjestelmää |
| lieventävänä ja valistuksen kauden rikollisoikeudellisia uudistuksia ennakoineena elementtinä | |
| 1600 -luvun alussa | maallistuneen rationaalisen luonnonoikeuden esiinmarssi |
| 1604 | lakikokoelma, joka syrjäytettiin Norske lov:lla |
| 1608 | Mooseksen laki kanonisoitiin toissijaiseksi oikeuslähteeksi Kaarle IX:n antamalla asetuksella |
| 1608 | Kaarle XI:n antama Kristoferin maanlain vahvistus: tuomioistuin noudattaa jumalan lakia kuten se on raamatussa |
| 1611 -1632 | Kustaa II Adolfin valtakausi, hallinnon reformi Ruotsi-Suomessa |
| 1614 | oikeudenkäyntisääntö => Svean hovioikeus |
| 1615 | päätettiin: hovioikeuden tuomiot saatettiin alistaa kuninkaan ratkaistaviksi (Ruotsi-Suomi) |
| 1625 | Sodan ja rauhan oikeus, Hugo Grotiuksen pääteos |
| 1628 | Petition of Rights |
| 1630 | hovioikeus perustettiin Tarttoon |
| 1632 | hovioikeus perustettiin Turkuun |
| 1632 -1694 | Samuel Pufendor, luonnonoikeusajattelija |
| 1632 -1704 | John Locke |
| 1634 -1714 | Ludwig XIV aurinkokuningas |
| 1634 | hallitusmuodon säännökset: perusta lujalle ja lakisidonnaiselle hallinnolle, joka on riippumaton |
| hallitsijan persoonasta (Ruotsi-Suomi) | |
| 1634 | hovioikeus perustettiin Jönköpingiin (Götan hovioikeus) |
| 1638 -1715 | Ludwig XIV |
| 1640 | Turun akatemia perustetaan |
| 1640 -1651 | Thomas Hobbes maanpaossa Ranskassa |
| 1648 -1660 | Oliver Cromwellin johtamien parlamentin valtaa kannattaneiden keropäiden diktatorinen valtakausi |
| 1651 | Leviathan, Thomas Hobbes |
| 1660 -1661 | Christian V siirtyi yksinvaltaan |
| 1679 | Habeas Corpus |
| 1680 -luku | vuoden 1734-lain valmistelu liikkeelle |
| 1683 | Danske lov, Christian V:n toimesta annetut Tanskan ja Norjan lakikokoelmat |
| 1687 | Norske lov, Christian V:n toimesta annetut Tanskan ja Norjan lakikokoelmat |
| 1688 | Vilhem Oranialainen (Vilhelm III) valtaan Englannin mainion vallankumouksen kautta |
| 1689 -1725 | Pietari Suuren valtakausi |
| 1689 | Declaration of Rights -julistus |
| 1689 -1755 | Charles Luis de Secondat Mostesquieu |
| 1690 | Two Treatises on Government (Kaksi tutkimusta poliittisesta hallinnosta), John Locke |
| 1694 | osa vuoden 1734-lain kaarista valmistui, reduktio-oikeudenkäyntejä varten |
| 1700 -luku | yhteiskunnallisen ajattelun kärkimaa vaihtui Englannista Ranskaan |
| 1700 -1800 lukujen taite | erityyppisiä vapausrangaistuksia käyttöön |
| 1712 -1778 | Jean-Jacques Rousseau, geneveläinen yleisnero ja kirjailija |
| 1719 | säätyvallan kausi alkaa Ruotsi-Suomessa |
| 1723 -1790 | Adam Smith |
| 1734 | Ruotsi-Suomen vuoden 1734-laki |
| 1738 -1794 | Cesare Beccaría |
| 1740 -1786 | Preussin Fredrik Suuri, valistunut itsevaltias |
| 1740 | kidutus poistettiin Preussin lainsäädännöstä miltei kokonaan |
| 1745 | kidutus lopullisesti kiellettiin Preussissa |
| 1746 -1778 | Itävallan Maria Teresia, valistunut itsevaltias |
| 1746 | Fredrik II antoi määräyksen kattavan lakikodifikaation laatimisesta (Preussi) |
| 1748 | Lakien henki, Mostesquieu |
| 1748 -1832 | Jeremy Bentham, englantilainen utilitaristisen yhteiskuntafilosofian kehittäjä |
| 1754 | kuoli Christian Wolff, luonnonoikeusajattelija |
| 1764 | Rikos ja rangaistus, Cesare Beccaría |
| 1765 1794 | Venäjän Katariina Suuri, valistunut itsevaltias |
| 1770 | mylläri Arnoldin oikeudenkäynti (Preussi) |
| 1770 -luvulta lähtien | parannusperiaate valistusajattelijoilta mm. Itävaltalainen Filangieri |
| 1771 -1792 | Ruotsin Kustaa III, valistunut itsevaltias |
| 1772 | Kustaa III poisti kidutuksen käyttömahdollisuuden laista |
| 1775 | hovioikeus perustettiin Vaasaan |
| 1776 | kidutus kiellettiin Itävallassa |
| 1778 -1798 | Itävallan Josef II, valistunut itsevaltias |
| 1779 | kuolemanrangaistuksen käyttöalaa supistettiin Ruotsi-Suomessa |
| 1779 -1861 | F. K. von Savigny, historiallisen koulukunnan suuri nimi |
| 1780 | Fredrik asetti komitean valmistelemaan uutta kattavaa maanlakia (Preussi) |
| 1780 | kidutus kiellettiin Ranskassa |
| 1786 -1797 | Preussin Fredrik Vilhelm II, valistunut itsevaltias |
| 1787 | ehdotus maanlaiksi julkaistiin ja levitettiin ympäri Eurooppa (Preussi) |
| 1789 | Ranskan suuri vallankumous |
| 1789 | erillinen korkein tuomioistuin (Kuninkaan korkein oikeus) perustettiin Kustaa III:n toimesta |
| 1789 | yleissäätyjen kokous Ranskassa |
| 1789 | Ranskan vallankumouksen ihmisoikeuksien julistus |
| 1789 | Ruotsi-Suomessa Kustaa III antama yhdistys- ja vapauskirja: vahvistettiin omistusoikeuksia |
| 1791 | Ranskan uusi valtiosääntö |
| 1793 | ensimmäiset ehdotukset lakiuudistuksista Ranskassa |
| 1794 | Preussin yleinen maanlaki ALR (Allgeimeine Landsrecht für Preussischen Staaten) |
| 1800 -luvulla | oikeushistorian kiinnostus kansallisen oikeuden historiallisiin juuriin, kansallisvaltioiden identiteetin luominen |
| 1800 -luvun puoliväli | modernin historian- ja yhteiskuntatutkimuksen synty |
| 1800 -luku | vahvojen kaupunkikulttuurien dominoimilla alueilla (Italia, Saksa) kansallisvaltiot syntyivät |
| 1800 -luku | Saksa ohittaa Ranskan yhteiskunnallisen ajattelun kärkimaana |
| 1800 -luvun lopulla | käsitelainoppi rantautui Suomeen |
| 1804 | Napoleonin siviililakikirja (Code Civil) |
| 1804 -1810 | viiden kodifikaation muodostama lakipaketti: siivililakikirja, lait siviili- ja rikosprosessista, rikoslaki ja kauppalaki |
| 1807 | uudistukset alkoivat Preussissa, säätyasemaan perustuneet rajoitukset poistettiin virkojen tavoittelun |
| kuin myös elinkeinotoiminnan harjoittamisen alueella | |
| 1807 | Englanti kielsi orjakaupan |
| 1809 -1810 | maaorjuus poistettiin Preussissa |
| 1810 -luvulla | Suomi sai oman keskushallinnon kun senaatti ja kollegiot perustettiin |
| 1811 | Itävallan siviililakikirja ABGB |
| 1814 -1830 | restauraation kausi |
| 1817 -1892 | käsitelainoppinyt Bernhard Windscheid |
| 1820 -luvulla | Englannissa voimmas yli 220 kuolemanrangaistuksen uhan alaista rikosta |
| 1830 -luvulle saakka | Englannin rikosoikeus pysyi ankarana |
| 1830 | heinäkuun vallankumous Ranskassa |
| 1830 -luvulla | Ranskassa äänioikeus 10%:lla miehistä |
| 1830 -1848 | Ludwig Filipin hallintakausi (Ranska) |
| 1832 | äänioikeutta laajentanut reformi Englannissa |
| 1834 | Saksan valtiot solmivat keskenään tulliliiton |
| 1839 | hovioikeus perustettiin Viipuriin (nykyisin Kuopio) |
| 1840 -luvulta lähtien | Englanti liberalisoi tulli- ja muutakin talouspolitiikkaansa |
| 1841 -1903 | sosialisti Anton Menger |
| 1847 | yhteinen vekseli- ja shekkilaki (Saksassa) |
| 1848 | helmikuun vallankumous Ranskassa |
| 1850 -luku | legaalinen todistusteoria murtui Suomen oikeuskäytännön tasolla (ylioikeuksissa) |
| 1850 -1870 | vapaakaupan vaihe kansainvälisessä talouspolitiikassa |
| 1851 -1938 | lakimies ja oikeustieteen professori R.A. Wrede: lain kirjaimen noudattamisesta itsearvoisen |
| tärkeä asia riippumatta siitä "oliko asia suuri vai pieni" | |
| 1855 -1881 | Aleksanteri II: valtakausi |
| 1856 | Aleksanteri II:n kuuluisa puhe senaatissa |
| 1859 | välivaiheiden (1859, 1861, 1868) kautta 1879 elinkeinovapaus Suomeen |
| 1859 | Venäjällä uudistukset rikos- ja prosessioikeuden alueella (1859 ja 1864) |
| 1861 | maaorjuus poistettiin Venäjällä |
| 1861 -1865 | Yhdysvaltojen sisällissota, jonka seurauksena orjuus poistettiin |
| 1863 | valtiopäivätoiminta pääsi käyntiin Suomessa |
| 1864 -1920 | Max Weber |
| 1864 | asetus lainhuudatuksesta |
| 1864 | osakeyhtiölaki |
| 1864 | yhteinen kauppalaki (Saksassa) |
| 1866 | laki yksityispankeista |
| 1868 | asetus kiinnityksestä ja vanhentumisasetus |
| 1868 | konkurssisääntö ja ulosottolaki |
| 1870 -luvulla | talous palasi kansainvälisesti protektionistiselle linjalle => tullit rajoitti ulkomaista kilpailua |
| 1870 -1871 | Preussin voittoisa sota Saksaa vastaan |
| 1871 | Saksan yhdistyminen |
| 1873 ja 1875 | oikeuslaitosreformilla lakkautettiin Englannissa muodollisestikin oikeuslaitoksen kaksilinjaisuus |
| 1873 | takausasetus |
| 1873 | Saksan BGB:n valmistelu alkoi |
| 1879 | elinkeinovapaus Suomeen, sopimusvapauden laajentaminen, yksityisomistuksen vahvistaminen, |
| oikeusvarmuuden ja ennustettavuuden lisääminen | |
| 1883 -1946 | John Maynard Keynes: valtion aktiivinen rooli talouspolitiikassa |
| 1888 saakka | leuteraatio-järjestelmä voimassa, autonomian aikana senaatin oikeusosastolla |
| 1888 | lakikomission mietintö valmiiksi |
| 1889 | uusi rikoslaki (Suomi) |
| 1889 | rikoslaki (Suomi) |
| 1890 | BGB:n jatkovalmistelu käynnistettiin |
| 1890 | Yhdysvalloissa säädetään ensimmäinen laki vapaan kilpailun turvaamiseksi (Sherman Act) |
| 1894 | uusi rikoslaki voimaan (Suomi) |
| 1896 | BGB:n ehdotus tuotiin valtiopäiville |
| 1899 -1905 | ensimmäinen sortokausi |
| 1900 -luvun alku | sortokaudet |
| 1900 | yhdistyneen Saksan siviililakikirja BGB voimaan, ALR oli voimassa tähän asti |
| 1900 | Saksan BGB |
| 1905 | marraskuussa yleislakon ja laajan protestoinnin tuloksena hallitsija joutui käynnistämään yhteiskunnalliset |
| muutokset Venäjällä ja Suomessa => ensimmäinen sortokausi päättyi | |
| 1906 | valtiopäiväjärjestys hyväksytään Suomessa, 24v myös naiset äänioikeus |
| 1907 | ensimmäiset eduskuntavaalit |
| 1907 | Sveitsin siviililakikirja ZGB |
| 1908 -1917 | toinen sortokausi |
| 1912 | 23:n Viipurin hovioikeuden jäsenen tuomitseminen |
| 1914 | P. E. Svinhufvud karkotettiin Siperiaan |
| 1917 | P. E. Svinhufvud palasi Suomen |
| 1918 | Suomen sisällissota |
| 1918 -2007 | Harold Berman, yhdysvaltalainen oikeushistorioitsija |
| 1918 | Codex Iuris Canonici annettiin, kirkon virallisten oikeussääntöjen kokoelma |
| 1918 | korkein oikeus perustettiin itsenäiseen Suomeen |
| 1918 | sisällissota (Suomi) |
| 1918 | toukokuussa laki valtiorikosoikeuksista ja niiden antamien tuomioiden täytäntöönpanosta |
| 1919 | maaliskuun eduskuntavaalit |
| 1919 | syksyllä K. J. Ståhlberg valitaan tasavallan presidentiksi |
| 1920 | torpparivapautus |
| 1920 -luvulla | alkanut maailmanlaajuinen talouslama |
| 1920 -luvulla | ZGB reseptoitiin Turkkiin |
| 1922 | Lex-Kallio |
| 1927 -2008 | yhdysvaltalainen kansainvälisen politiikan tutkija Samuel Huntington: sivilisaatioiden välisiä konflikteja |
| 1928 -1952 | Stalinin Neuvostoliitto |
| 1929 | Jürgen Habersmas syntyi: hyvinvointivaltiot kolonisoivat elämismaailmaa |
| 1930 -luvun lopulla | poliittiset oikeudenkäynnit loppuivat miltei tyystin |
| 1931 | sanan- ja kokoontumisvapautta rajoittaneet kommunistilait säädettiin |
| 1931 | ruotsalainen Stig Strömholm syntyi |
| 1932 | Mäntsälän kapina |
| 1933 -1945 | Adolf Hitlerin Saksa |
| 1933 | Franklin D. Rooseveltin ideoima New Deal-politiikka |
| 1935 lähtien | Hitlerin Saksassa säädettiin määrättyjä kansanryhmiä ja poliittisia liikeitä avoimesta diskriminoivia lakeja |
| 1936 -1939 | Espanjan sisällissota |
| 1937 | historiantutkija Heikki Ylikangas syntyi |
| 1937 | maalaisliiton ja sosiaalidemokraattien punamulta-yhteistyö alkaa |
| 1937 | kansaneläkejärjestelmän luominen aloitettiin |
| 1938 | Osmo Jussila, poliittisen historian emeritusprofessori syntyi: "joulukuun kuudennen päivän tähystysaukko" |
| 1939 | 30.11 Talvisota syttyy |
| 1942 | yhteiskunta-analyytikko espanjalainen Manuel Castells syntyi |
| 1948 | legaalinen todistusteoria poistettiin Suomen lainsäädännöstä |
| 1950 -luvulta lähtien | hyvinvointivaltion perusta luotiin |
| 1952 | hovioikeus perustettiin Helsinkiin |
| 1952 | historioitsija Francis Fukuyama syntyi |
| 1956 -1981 | Urho Kalevi Kekkonen presidenttinä |
| 1957 -2012 | Juha Sihvola, filosofian historian tutkija |
| 1960 luvun loppu ja | 1970luku tasa-arvon ja tavallisen kansalaisen oikeudellisen aseman parantaminen Suomessa |
| 1960 ja 1970 luvuilla | historia- ja yhteiskuntatieteiden metodinen uudistuminen |
| 1960 -luvulle | asti Suomen historiankirjoitus pitkälti itsenäistymisen ja siihen liittyvän kansallisen kertomuksen, |
| kansallisen menestystarinan tukipylväänä | |
| 1960 -1970 luvuilla | sääntelyoptimismi saavutti suosiota |
| 1966 | eduskuntavaalit, jossa vasemmisto voitti |
| 1968 | Pariisin kevät |
| 1970 -luvulla | hyvinvointivaltio ajautui ideologiseen ja osin taloudelliseen kriisiin |
| 1975 | 20.11 Francisco Franco kuoli |
| 1977 | Lars Björnen väitöskirja poliittisista oikeudenkäynneistä Turun hovioikeuksissa |
| 1978 | hovioikeus perustettiin Kouvolaan |
| 1979 | hovioikeus perustettiin Rovaniemelle |
| 1980 -luku ja eteenpäin | taloudellisen kilpailun ja hallinnollisen tehokkuuden ja kustannussäästöjen lisääminen |
| 1980 -luvulta lähtien | Suomessa nähtävissä tuomarisoitumis kehitystä |
| 1980 | KKO:n valituslupajärjestelmä otettiin käyttöön |
| 1983 | nykyisin voimassa oleva katolisen kirkon säädöskokoelma hyväksyttiin, kirkon virallisten oikeussääntöjen kokoelma |
| 1989 | Berliinin muurin kaatuminen |
| 1989 | Berliinin muurin kaatuminen |
| 1991 | kirja, jossa Francis Fukuyama esitti ajatuksen historian lopusta |
| 1997 | Heikki Pihlajamäen väitöstutkimus, legaalinen todistusteoria murtui 1850-luvulla Suomen oikeuskäytännön |
| tasolla (ylioikeuksissa) | |
| 1999 | Suomen perustuslaki |
| 2006 | Väkivalta ja identiteetti -kirja, intialainen taloustieteen Nobel-palkittu Amartya Sen |
| 2007 | Meren katedraali -romaani, barcelonalainen lakimieskirjailija Ildefonso Falcones |
| 2008 | yhdenvertaisuuslaki (Suomi) |
| 2008 => | finanssikriisi |
| 2010 | yliopistouudistus |
| 4000 -5000 vuotta sitten | ensimmäiset valtiot syntyivät Mesopotamian ja Egyptin alueella |
| uuden ajan alku - 1700luvun | puoliväli: absolutismin eli yksinvallan aikakausi |